Menneitä muistellen LXVI

(tämä piilokuva koppelosta muistuttaa tuota Toravuoren havaintotilannetta)

14.6.1967: Päätyönä oli junttien harvennus, sitä ennen ehdin käydä aamusella Halikonlahdella. Sinne oli kertynyt jo sadan tavin koirasparvi, pesintä oli edennyt. Lapasorsiakin näkyi viitisenkymmentä, koiraita niistäkin yhdessä parvessa kaksikymmentä. Tylli, pikkutylli ja taivaanvuohi olivat kahlaajat, näistä tylli muuttaja. Altailla saalisteli paikallinen tuulihaukka. Läheiseltä Viitanmäeltä kuului helmipöllön puputusta.

Harventelun jälkeen kävin lähimetsissä Toravuorella ja Ilmusmäellä. Edelliseltä löytyi koppelo, jälkimmäiseltä parvi isokäpylintuja. Kaksi parvea määrittämättä jääneitäkin käpylintuja lensi yli.

Vuonna 1968 tai 1969 en tuona päivänä retkellä käynyt, mutta viidentenätoista vuonna 69 lahdella kävin. Sen retken oudoin havainto oli tiira jonka lajia en tiedä vieläkään. Se oli ainakin naurulokin kokoinen, sillä oli nokassa suoraan altakatsottuna punaista ja musta kärkiosa, tukeva ja räyskämäinen, siis lyhytpyrstöinen, se oli muttei kuitenkaan räyskä. Sen ääni oli vaimea ”kjet”. Päältäni lensi, kuva olisi ollut kiva muttei miulla ollut tuolloin vielä kameraa. Kai henkisesti helpointa on unohtaa se kalatiiraksi...

Vuonna 1970 olimme retkellä jo kesäkuun neljännentoista alkaessa. Yökierrokselle olimme lähteneet Karhumäen Jussin ja Lintuvuoren Jarin kanssa edellisiltana. Ensin oli käyty huuhkajan pesä tarkastamassa Salon Merikulmalla. Tämä pesä oli helppo, aina samassa paikassa mukavan luolamaisen kalliohyllyn suojassa. Nytkin siellä oli kaksi poikasta ja emokin kävi katsomassa mitä paikalla puuhataan. Pojat rengastettiin, sitäpä siellä. Käet kukkuivat ja lehtokurpat kurnuttelivat illan kääntyessä yöksi. Jopa helmipöllö äänteli pari kertaa lähellä huuhkajien rengastuspaikkaa.

(satku oli ennen harvinaisuus)

Yölaulajia piti oikeastaan etsiä, niitä haimme Halikonlahden toiselta rannalta enemmän. Luhtahuitti huuteli Viurilan kartanon alapuolen niityllä, rytikerttusia lauloi tuolla rannalla kolme. Samalta paikalta löytyi retken ja muuten elämänikin ensimmäinen luhtakerttunen. Se oli tosin aika vaisu lajinsa edustaja, matkintoja oli vähän ja tahti aika laimea. Ehkä se oli vasta tullut reviirilleen. Prosu lajista tuli jo samalla retkellä kun ehdimme Vartsalaan. Siellä lauloi jo tyypillisen taitava koiras, vauhti oli kova ja matkinta-arkisto varmaan parinkymmenen lajin kokoinen. Vartsalassa surisi myös pensassirkkalintu. Toukokuun viimeisenä, lakkiaispäivänäni tekemälläni yöllisellä pyöräretkellä oli ollut toinenkin, mutta kai se oli sitten jatkanut matkaa. Myös paikallinen satakieli sahan metsikössä oli laulutuulella.

Jatkoimme edemmäs Kokkilan ohi Toppjoelle. Siellä oli saalisteleva lehtopöllö ja toinen keskikokoinen pöllö lähti tuosta havainnosta kilometriä kauempaa tienvarren puista, sen laji jäi auki. Kehrääjiä havaitsimme reitillämme kolme eri yksilöä.

Palaamisella oli kiire koska miun piti mennä lehtiä jakamaan kolmen aikaan. Ennen sitä ehdimme pistäytyä Joensuun kartanon puistossa. Siellä meidät yllätti varsinainen aamun avaus: kuhankeittäjä. Se oli meidän tietääksemme ensimmäinen havainto Salon seudulta ja tietysti elis ainakin miulle. Se huilutteli soidinhuutoaan puiston keskiosissa ja välillä kuului myös sen rääkynää. Kiikaroimalla tammien latvoja voimme todeta sen komeaksi vanhaksi koiraaksi.

Kiire oli Turun Sanomia jakamaan ja sen jälkeen nukkumaan, toiset jatkoivat retkeä vielä toiselle huuhkajan pesäpaikalle, missä ei kuitenkaan tänä vuonna ollut pesitty. Iltapäivällä tein vielä yksin kierroksen Halikonlahdelle ja tietysti katsomaan myös oliko kuhankeittäjä paikallaan, olihan se. Kaverina sillä oli toinen keltainen lintu, kesän ensimmäinen kultarinta.

Itse lahdella kävi sääksi kalastamassa, Halikonjokisuussa lauloi kaksi rytikerttusta. Kahlaajista parhaat olivat kolme pikkusirriä, Jussi oli nähnyt ne jo eilen. Tyllejä oli yhdeksän, muutolla pohjoiseen, mustavikloja yksi ja suokukkokoiraita kaksi, muutolla etelään.

***

(jonkun tutkijan mukaan helmarit pesivät myyrien riittäessä kahdesti kesässä, siitä nämä kesäpuputtajat)