Menneitä muistellen LX

(siinä piileksii pikkusieppo, kuva otettu joskus vuosikymmen sitten digipokkarilla kaukoputken läpi)

31.5.1976: Tasan neljäkymmentä vuotta sitten olin... töissä enimmäkseen, lomiakaan ei ollut tiedossa koko vuoteen. Pitkä viikonloppu oli vapaa joten miehän lähdin jo perjantaina Salon suuntaan, iltapäivän kiersimme Rannikon Karin kanssa ensin Muurlassa hakemassa Metsävalkjärveltä hänen jollansa, taisi olla ihan itse tehty, ja veimme sen Omenajärven rantaan. Lauantaina piti sitten suorittaa Omenajärven kiertolaskenta Karin ja Karhumäen Jussin kanssa sekä rannalta että tuosta jollasta. Senhän teimme, hyvin tuli lajejakin, muun muassa pohjansirkkukoiras järven lounaisnurkasta ja soidinääntä pitävä suosirri järven pohjoispäästä.

Sunnuntaina jatkoimme sitten Jussin kanssa metsässä ja kallioilla, tarkastaen mitä Jussin pöntöissä asui. Sää ei suosinut koko viikonloppuna, koleaa oli kolmisentoista astetta lämmintä, pilvistä, ja sunnuntaina ripotteli pitkin päivää vettäkin.

Aamuseitsemältä aloitettiin, Muurlan Halsvahalta. Helmipöllön pöntöllä käytiin ensimmäiseksi ja alku oli huono, emo oli syöty pönttönsä edustalle ja vähän sisällekin. Syylliseksi epäiltiin lehtopöllöä ja sen kolokateutta. Se oli ainoa tiedossamme ollut paikka helmipöllölle tuona keväänä missä edes yritettiin pesiä. Käpylintua oli kyllä liikkeellä, kolme parvea, palokärki huuteli. Notkossa lauloi kolme mustapääkerttua, rautiainen ja sirittäjä, sekä lintu jota piti katsoa vähän tarkemmin. Pikkusieppo se oli, nuorukainen vielä eli ei kovin rinnasta punainen. Jussi avautui että havainto oli hänelle peräti elämänpinna. Sitä ihmettelin, koska hän jos kuka komppaa aina lintujen lauluaikaan ahkerasti viimeisiä hienoja metsänotkoja. Miulla oli yksi havainto kesäkuulta aiemmin Salosta ja tietysti Jurmosta havaintoja syksyltä ja keväältä.

Perttelin Saarijärvellä oli seuraava pöllöpettymys. Joka vuonna asuttu lehtopöllönpönttö oli tänä keväänä nyt tyhjä. Aloitettu siellä oli, yksi muna jota oli haudottu pöntön pohjalla. Täälläpä kuikutteli vuorostaan harmaapäätikka, ilmeisesti pesä oli lähellä. Uuttukyyhkyjä koloillaan oli kaksi paria ja vielä yksi yksinäinen lintu, niillä taisi mennä paremmin. Kalasääskipari varoitteli pesimälavan luona, joten se keinopesä näytti lupaavalta kesää ajatellen. Metsästä lähti lentoon metso, kovasta rytinästä päätellen ihan ukko.

Kiikalan Myllymäen laitamilta löytyi paitsi käenpiika, myös retken toinen harmaapäätikka, Muurlan Valkjärven laitamilta toinen palokärki. Molemmilla saattoi olla pesintä lähellä. Noilta tienoilta etsittiin myös huuhkajaparin pesää, mutta pöllöpettymykset jatkuivat. Vanhoja merkkejä pesinnöistä löytyi, mutta vain vähän tämänkeväistä. Epäiltiinkin että tämän paikan naaras oli se joka oli lentänyt keväällä Juvankoskella lankoihin ja kuollut. Piiljärven pöntössä asui telkkä, ja sillä oli seitsemän munaa.

Jussi kehui koko alkumatkan että nyt varmistetaan uusi kaakkurin pesimälampi Perttelin Mustalammelle. Edelliskeväänä paikalla oli ollut yksi lintu, viime keväänä pari ja nyt siis odotimme enemmän. Tullessamme paikalle lampi oli kuitenkin tyhjä. Käännyimme pettyneinä komppaamaan takaisin autolle kun alkoi kova kaakatus ja sieltähän pari tuli lammelle komeasti torvet soiden. Hyvältähän tuo lopulta näytti, jos ei tänä kesänä vielä poikasia tulisi, ensi kesänä sitten varmasti.

Lähdimme Kiskon suuntaan. Kavastolla oli tapa aina pysähtyä katsomaan paikalliset pikkulokit, kaksi niitä nytkin oli. Silkkiuikkuja oli samoin kaksi, muuten vain telkkiä, naurulokki ja kalatiiroja. Suunta oli kuitenkin varsinaisesti Raadesuolle. Siellä oli lehtopöllön pönttö missä pari viikkoa sitten oli ollut jo elämää. Nytkin pesässä oli emo ja sen alla kolme pientä poikasta. Emo oli rautahermoinen, jo edellisellä käynnillä se oli jääräpäisesti istunut hautomassa vieraista välittämättä, nyt Jussi nosti sen käsin pöntöstä, rengasti ja laittoi takaisin poikasten päälle mihin se jäi hautomaan. Pojat jäivät vielä kasvamaan, rengastettavaksi ne olivat vielä liian pieniä. Suon laidassa soidinteli metsäviklo kirkaalla äänellään.

Alettiin palailla takaisinpäin. Lamminjärvellä käytiin pöntöllä missä puolitoista kuukautta sitten oli ollut jo kolme munaa, nyt siellä oli emo ja sen alla kaksi aivan pikkuista poikasta. Epäitiinkin että kyseessä on uusintapesä, sopisi hyvin tähän huonoon pöllökevääseen. Naarjärvellä oli pöntössä telkkä ja sillä kahdeksan munaa, toisessa pöntössä talitintti oli ahkeroinut koko pohjan täyteen pesäänsä ja siellä keskellä oli 11 munaakin. Naarjärven kohdalla aivan tien varressa kähmi peltopyypari, edellispäivänä olimme löytäneet Rannikon Karin kanssa peltopyykoiraan auton alle jääneenä Salosta Tupurin mäestä keskeltä metsää!

Vaatimattomaksi jäi pönttökierroksen anti, monet olivat tyhjiä, muutamissa talitiaisia. Uuttukyyhkyjä sentään oli, viimeisenä sellainen löytyi Halikonlahden laitamilta Kärkän puolelta pöntöstä yhden munan päältä hautomasta. Kärkän hiekkakuoppa oli tyhjä, törmäpääskyt eivät enää sinne pesimään tulleet.

***

(jossakin pöntössä nämäkin pesivät)