Retkellä Karin kanssa II

Toinen retki joka erityisesti tulee mieleen Karin kanssa tehtynä, on ensimmäinen pitkä lintuvaellus Jäämeren rantaan elokuulta 1973. Se sovittiin spontaanisti Halikonlahdella 3.8. kun Karin kanssa kahlaajia katselimme ja samalla kerroin juuri päättyneestä kierroksesta jonka tein Lähteenojan Jarin kanssa eteläisen Suomen ympäri.

Mukaan tuli tällä kertaa kolmanneksi Karin serkku Muurlasta, Leppäsen Markku. Lähdimme matkaan Salosta 5.8. klo 15, ja suuntasimme ensimmäiseksi kohti Ulvilaa, missä Karin vanhemmat asuivat. Tulimme ennen iltakuutta perille ja ennen yöpymistä ehdimme vielä käydä Kullaan Palusjärvellä katsomassa iltalinnut, kaksi räyskää, kolme härkälintua ja ruskosuohaukkakoiras olivat mainittavimmat. Retkiajoneuvonamme oli Karin isän Aimon Peugeot 404, siihen aikaan tilava ja pitkään ajoon sopiva maantiennielijä. Siinä oli vielä tehostetut kaukovalot joten yöajokin sopi. Karin vanhempien tarjoaman aamupalan jälkeen jatkoimme matkaa kohti pohjoista jo aamuseitsemältä. Ensimmäiseksi kohteeksi otimme miun ehdotuksestani Siikajoen Tauvon, missä juuri olin käynyt. Tauvossa oli komealla hietikolla runsaasti kahlaajia kuten olin muistellutkin. Iltaneljältä kävimme hietikolla ja näkemämme 18 lajia oli mielestämme hyvä tulos. Eniten huomiota varasti hietikon vaalea merikihu joka pyöri aivan ympärillämme, pesijähän se taisi olla. Kuvia otimme molemmat senaikaiset filmirullat täyteen. Jäimme yöksi paikalle ja aamulla laskimme kahlaajat uudestaan, eilisiin lajeihin tuli lisää isosirrejä, jänkäsirriäisiä ja karikukko. Hietikolla pyöri paikallinen tuhannen törmäpääskyn parvi, sellaistakaan emme olleet ennen nähneet. Poislähtiessä tievarressa istui käen lentopoikanen.

Seuraava kohteemme olikin jo Karin valitsema. Hän oli jo aiemmin käynyt Kittilässä, Taatsinseidan maisemissa ja sinne suunnistimme. Siellä piti olla jopa autiokämppä tai vastaava. Kellon ympäri ajo kesti ja perillä olimme puolilta öin. Tunnelma autossa oli leppoisa ja toiveikas. Matkan varrelta poimittiin sinisuohaukkaa, hiiri- ja kanahaukka, useita tuulihaukkoja ja Kittilästä vielä ampuhaukkakin. Hyvältähän tämä vaikutti. Taatsinseidan kämpässä asui joku erakko, etelästä tullut. Siellä juttelimme hyvän tovin ja saimme vielä saunat kaupan päälle. Yönkin sitten vietimme tuossa saunamökissä, ei se kovin kuuma ollut koska takaseinässä taisi olla puolen metrin verran alareunassa aukkoa. Tosin tuollainen 30 sentin alalaude joka miulla oli makuupussin alustana olisi kyllä kova haaste tässä iässä, en kuitenkaan pudonnut siltä kertaakaan vaikka kylkeäkin tuli vaihdeltua yhtenään.

Seitakoskella ja puronvarressa retkeilimme herättyämme ja sain komeasti eliksiä lapintiaisesta, kuukkelista ja taviokuurnasta. Sinirinta varoitteli maastopoikasista, tilhen poikaset istuivat näreen oksalla ja päästivät lähelle katsomaan. Koskikaran toivoimme löytävämme, mutta olivat jo tainneet lähteä pesimäpaikalta muualle. Jatkoimme taas matkaa, nyt Karigasniemelle. Matkalla pysähdyimme Repojoella missä näkyi piekana, hiirihaukka, hiiripöllö, pohjantikka ja jänkäkurppakin nousi jaloista kompatessa. Samoin tuli taas elis, riekkopoikue lähti räväkästi jaloista suonlaidasta. Karigasniemi oli vain hetken kohde, jatkoimme saman tien Norjan puolelle, Skoganvarre oli yöpymispaikkamme. Yö tosin oli jo aika vaalea tällä korkeudella.

Seuraava päivä, 10.8., oli retkemme turistiosuus. Kävimme tutustumassa Hammerfestiin, ja palasimme sitten yöpymään Stabbursdalenin kansallispuistoon. Kyllä siellä Hammerfestissakin lintuja näkyi, mm 80 vesipääskyn keräymä muutolle valmistautumassa. Ensimmäiset pikkukajavani näin siellä, ja tunturiosuudella keräkurmitsoja. Ne toki eivät olleet miulle elis, koska olin sellaisia nähnyt kerran jo Halikonlahdella. Karillakin oli lajista havainto jo vuosia sitten Muurlasta ja useampia jo aiemmin Lapista. Yöunten jälkeen jatkoimme Norjan puolella kohti Nuorgamia. Hienoissa maisemissa näimme lisää keräkurmitsoja, piekanoita ja pari kisailevaa maakotkaakin. Alleja löytyi, lapasotkan poikanen ja pari mustalintuakin. Lapinsirkkuja oli runsaasti, lapinkirvisiäkin pari. Tunturien tyyppilinnuiksi opimme kapustarinnat ja kivitaskut. Utsjoen kirkolle ajoimme kun polttoainetta piti jostakin saada, kiinni oli iltamyöhällä sekin pumppu mutta jäimme yön yli odottamaan sen aukeamista.