Etäisesti lyyrisiä ajatuksia

Ville Hytönen: Etäisesti lyyrisiä ajatuksia / Distantly lyrical (Savukeidas 2012, 36+36 s.)

Lyyrikoilla on perinteisesti ollut kiinnostusta aforismeihin ja viime aikoina myös aforismin uudistamiseen. Tämän kirjan johdannossa kirjailija sanoo pyrkivänsä availemaan aforismia, rikkomaan sen traditioita ja keskustelemaan siitä, minkälaista lyhytlausetta voimme tulevaisuudessa kirjoittaa. Tuota viimeksimainittua on turha näillä eväillä lähteä kanonisoimaan, aforismi perinteisessä muodossa uhkaa kuolla liian innokkaaseen määrittelyyn. Tulkoon mitä tulee. Hyvän aforismin tunnistaa kai vain siitä, että se panee ajattelemaan. Lisää aforismin poetiikkaa kirjailija selittää teoksessa Mitä aforismi tarkoittaa (toim. sami Feiring, Savukeidas 2012) joka on toistaiseksi minua väistellyt.

Teoksen pieni erikoisuus on, että se sisältää myös englanninkielisen version. Versio on tekijänsä kääntämä ja kolmen muun henkilön tarkastama. Eri kielissä ei ole täsmälleen samoja sanoja joten merkityssisällöt eivät käänny suoraan kielestä toiseen. Tämän tekijä on hyväksynyt, mahdollisesti senkin että käännöksestä tulee näin astetta epätasaisempi kuin alkuperäisestä lähtökohdasta. Joitakin lauseita käännöksestä ei löydä. Syytä sille ei anneta, jos ei sellaiseksi lasketa huomautusta, että ”tavallaan kyseessä on siis kaksi eri teosta”.

Henkilökohtaisesti pidin kirjassa eniten osista 1 (Etäisesti lyyrisiä ajatuksia) ja 4 (Sinä olet kaksi puuta vuorella). Ajattelen kai liian naturalistisesti jotta olisin voinut lähteä täysillä mukaan osaan 5 (Muodon ja arkkitehtuurin hullu rakennelma) tai 7 (Nilan ja jälsin välistä). Tavanomaisuudessaan vaisuimmiksi jäivät osa 2 (Kitkeriä huomioita amerikkalaisesta vapaudesta) ja osa 6 (Äkeitä; perinteistä aforistiikkaa). Myös osa 9 (Tästä ja muistakin kirjoista - Lauseopin perusteet) edustaa muualta tuttua tapaa täyttää kirja puhumalla kirjoittamisesta. Maailma on muuta kuin sana paperilla tai näytöllä.

Pistänpä esiin pienen pätkän ja sitten vastaavan pätkän käännöksestä niin voitte päätellä mistä saattaisi olla kysymys:


Sinä olet kaksi puuta vuorella,
minä olen epäsymmetria.


Maailma oli vartijoita täynnä
kun sinä avauduit


Kävelit
pientä tietä pitkin
sydämenlyöntiäni vastaan.


sinä olet hiljaa
mutta maailma on
sudenkorento 


näissä käsissä pitelemättä


Kuljemme rantaa halki peläten sen loppuvan -
minä, ja sinä olet palaava laiva toukokuussa.

....


you are two trees at the mountain,
asymmetry I am


world was fully guarded
when you opened yourself


You walked
this small path
to salute me


you are quiet
but the world is
a dragonfly
in these hands


We walk the strand fearing it will end.
We, you and I, are the vessel returning in june



(arvioni on kolmen vuoden takaa)