Tänään piti palata kotiin. Kymmenen
päivää kuluu nopeasti. Luulin saaren säitä keväisiksi, mutta
etelätuuli tyyntyi jo laivamatkan aikana Nötön jälkeen ja
Paraisilla lämpötila oli illallakin toistakymmentä astetta.
Leppoisa sää ei juuri houkutellut
lintuja muuttamaan, vaikka päivän ensimmäinen muuttaja oli sentään
harmaahaikara, ennen puolta seitsemää aseman ikkunan ohi lentänyt.
Eilen illalla saareen ilmaantuneet rastaat lähtivät kuitenkin
aamulla jatkamaan matkaa. Päivän mustarastassumma nousi yli
seitsemänkymmenen. Isommista linnuista merihanhia muutteli, ehdin
itsekin ennen lähtöä näkemään pari porukkaa ja matkalla näkyi
vielä lisää. Teeren oli lämpö innostanut soitimelle, pulinaa
kuului koko aamun.
Hylkeet huhuilivat luodoillaan jo
aamusta, ja hylkeen pää pilkisteli myös sen luodon tuntumassa
missä pari päivää sitten näkyi kuutti. Saattaa siis poikanen
olla elossa mutta piilossa luodon toisella puolella. Sinne en nähnyt
enää paluumatkalla laivasta koska ohitimme luodon ainakin parin
kilometrin päästä. Lisää hylkeitä näkyi matkalla, eräällä
matalalla vesikivellä Nötön pohjoispuolella niitä köllötti
kolme, enempää kivelle ei olisi mahtunutkaan.
Jo Nauvon puolella tienvarressa käveli ensimmäinen meriharakkani. Lautalle osuin paluumatkalle sopivasti,
joten jäi aikaa käväistä Halikonlahdellakin. Västäräkistä
vähäsen oli just jäältä lähtenyt, pari tavia istuksi
Viurilanlahden puolella ja sinne lensi myös pari
kanadanhanhiporukkaa. Lisää näitä näkyi Kruusilassa ja joutsenia
pitkin matkaa, Muurlan Ylisjärvellä pari pikkuistakin. Aurinko oli
jo tuolloin laskenut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.