Pilkkeessä puun luonto

Pilkkeessä puun luonto - aforismeja (Erkki Juhani Melartin, Neirol-kustannus 2013, 83 s.)

Erkki teki esikoisensa viime tingassa, vuotta myöhemmin hän oli jo kuollut, kahta päivää vaille kahdeksankymppisenä, sitkeän sairauden viemänä.

Aforismikokoelma on tekijänsä oloinen, ajatuskulku yllättää ja oivaltaa, välillä nauretaan ja aina vähintään itseironisesti myhäillään.

Erkille tyypilistä oli lauseiden pitkä kypsyttely ja hiominen. Sellaisenaan mukaan päässeitä ei taida kokoelmasta liikoja löytyä. Lauseet on ryhmitelty kahdeksaan osastoon, roomalaisin numeroin merkittyyn. Niiden aiheet vaihtelevat kirjoittamisesta elämään, yhteiskunnasta luontoon ja vanhuuteen. Aiheet ovat vakavia mutta synkkyyteen tai pessimismin ei tässä kirjassa ajauduta.

Työnsä Erkki teki röntgenlääkärinä, lisäksi hän toimi joogan opettajana. Eläkkeellä hän harrasti kirjoittamisen lisäksi maalaamista, kolme hänen maalauksistaan kuvittaa tämän kirjan kansia, Horus-haukka tuossa etukannessa.

Henkilökohtaisesti Erkkiin tutustuin Paimion aforismipäivillä kun sellaisia alettiin pitää, ja sen jälkeen Suomen aforismiyhdistyksessä kun siellä perustamisen jälkeen vuosia yhdessä toimimme.

Tässä muutama kirjan aforismi:

Keksi, laukaise patosi.

Hyvä kuolema: ilman lääkärin apua.

Elämän matkamittaria ei voi nollata.

Paskantärkeysjärjestys.

Arvotyhjiö: täynnä rahaa.

Kiire on mielen vika.

Katse on jo mielipide.

Olen elämäni lokikirja.

Vaipasta vaippaan. Elämä kusettaa.

Viimeiset vaalit: tuhkana uurnille.

Kärsimys jalostaa. Tarhaeläimenkin?

Henki kulkee kielen päällä.