Kenelle kansan valta kuuluu

Toimivan demokratian tuntee siitä, että kaikki ääriryhmät ovat yhtä lailla turhautuneita.


Vaikka demokratiassa kenestä tahansa voi tulla presidentti, demokratiassakaan kenestä tahansa ei tule presidenttiä.


Synnymme kaikki siniverisinä.


Demokratiassa ei ole hyviä tai huonoja mielipiteitä vaan enemmistön tai vähemmistön.


Demokraatti ei kannata demokratiaa siksi, että itse kuuluu enemmistöön.


Elämme demokratiassa, kun osaamme antaa arvon myös vaaleissa hävinneelle osapuolelle.


Demokratia on mielipiteiden reservaatti. Mielipiteiden diversiteetti on yhtä suojeltavaa kuin luonnonkin.

Ajattelevilla ihmisillä on sananvapaus joka järjestelmässä. Ajattelemattomilla ihmisillä on sananvapaus vain demokratiassa.


Demokratiassa sananvalta, diktatuurissa sanan valta.


Mekö vaadimme? Demokratia vaatii.


Periaatteet näyttävät aina joustavan, jos niitä rikkomalla saa asiallemme jonkun uuden kannattajan.


Politiikan ammattitaito on taito joustaa periaatteistaan.


"Vastuullinen poliittinen johto ei voi nojata" kansan tahtoon – palkkioviran menettäneen poliitikon testamentti.


Kaikki asiat ovat joko liian suuria tai liian pieniä kansanäänestyksellä ratkaistaviksi.


Kun moititaan, että asiantuntijat käyttävät poliitikoille kuuluvaa valtaa, muistettakoon sama periaate kuin kaupassakin: ei se ole hölmö joka pyytää vaan se joka maksaa.


Platonin mielestä on järkevää osallistua politiikkaan, koska muuten joutuisi itseään tyhmempien hallittavaksi. On se ainakin keino antaa samalla mitalla takaisin.


Miettiiköhän älykkö koskaan, minkä todistuksen hän itsestään antaa solvaamalla vaaleissa valitsemiaan edustajia idiooteiksi?


Demokratiassa syy huonoon hallitukseen löytyy peilistä.


Demokraattiset valtiot yrittävät elää sovussa kaikkien maiden kanssa. Demokraattisiksi itsensä ristineet valtiot yrittävät elää sovussa demokraattisiksi nimittämiensä valtioiden kanssa.


Demokritokselle köyhyys demokratiassa oli arvokkaampaa kuin vauraus diktatuurissa. Sittemmin arvot ovat muuttuneet.