26.3.2023

Keskustelua tekoälyn kanssa demokratian tilasta

 

arvi.enonen@gmail.com
Minkälainen valtio on paras?

Valtion "paras" määritteleminen on hyvin subjektiivinen kysymys, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jokaisella valtiolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja niiden arvo määrittyy usein erilaisten kriteerien perusteella.

Joitakin kriteerejä, joita voidaan käyttää valtion "paras" määrittelemiseen, ovat:

  • Taloudellinen vakaus ja vauraus
  • Poliittinen vakaus ja demokratia
  • Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys
  • Koulutusjärjestelmän ja terveydenhuollon laatu
  • Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
  • Turvallisuus ja kansalaisten hyvinvointi

On tärkeää huomata, että yhden kriteerin korostaminen voi johtaa toisen kriteerin laiminlyöntiin. Esimerkiksi taloudellisen vaurauden korostaminen saattaa johtaa ympäristön huonontumiseen tai sosiaalisen tasa-arvon puutteisiin.

Lopulta paras valtio riippuu yksilön ja yhteiskunnan arvoista ja tarpeista. Tärkeintä on, että valtio pyrkii jatkuvasti parantamaan kaikkia näitä kriteerejä ja tekemään yhteiskunnasta mahdollisimman hyvän paikan elää kansalaisilleen.

arvi.enonen@gmail.com
Tämä Suomi on nyt kuudetta kertaa jonkun mittarin mukaan maailman onnellisin maa. Mitenkähän lienee, jos mittari olisikin vaikkapa kiinalaisten kehittämä.

Onnellisuuden mittaaminen on monimutkainen ja haastava tehtävä, joka perustuu useisiin subjektiivisiin kriteereihin, kuten taloudellinen vauraus, terveys, sosiaaliset suhteet ja yhteiskunnallinen turvallisuus. Erilaiset mittarit voivat painottaa eri tekijöitä ja arvioida onnellisuutta eri tavoin, mikä voi johtaa erilaisiin tuloksiin.

Vaikka mittari olisi kiinalaisten kehittämä, sen tulisi silti perustua objektiivisiin kriteereihin ja tutkimustietoon. Kuitenkin on mahdollista, että eri kulttuurit painottavat eri asioita onnellisuuden arvioinnissa ja siksi mittari voisi antaa erilaisia tuloksia eri maissa. Tämä kuitenkin ei välttämättä tarkoita, että yksi mittari olisi parempi tai huonompi kuin toinen, vaan se heijastaisi erilaisia arvoja ja painotuksia.

Onnellisuusmittareiden tarkoituksena on auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät edistävät ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Vaikka mittarien tulokset voivat vaihdella eri maissa ja eri mittareiden välillä, ne voivat auttaa päättäjiä kehittämään parempia politiikkoja ja strategioita ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

arvi.enonen@gmail.com
Kiinalaisten mielestä esimerkiksi tuo demokratia heikentää yhteiskunnan poliittista vakautta.

Kiinan hallintojärjestelmä perustuu yksipuoluejärjestelmään, jossa Kiinan kommunistinen puolue hallitsee maata. Tämä eroaa länsimaiden demokraattisesta järjestelmästä, jossa kansalaisilla on oikeus valita edustajiaan vaaleilla ja poliittinen valta jakautuu useiden puolueiden kesken.

Kiinan kommunistinen puolue on usein perustellut yksipuoluejärjestelmää poliittisella vakaudella ja maan taloudellisella kehityksellä. Heidän mielestään monipuoluejärjestelmä voisi johtaa hajanaisuuteen ja yhteiskunnalliseen levottomuuteen, joka heikentäisi maan taloudellista kasvua ja kehitystä.

Vaikka eri yhteiskuntajärjestelmien vertailu on monimutkaista ja riippuu monista eri tekijöistä, demokratian ja poliittisen vakauden välillä on monesti havaittu myönteinen yhteys. Demokratia voi tarjota kanavan ihmisten osallistumiselle poliittiseen päätöksentekoon, mikä voi auttaa vähentämään yhteiskunnallisia jännitteitä ja vahvistamaan yhteiskunnallista yhtenäisyyttä. Tämä voi edistää poliittista vakautta ja vähentää yhteiskunnallisia konflikteja.

On kuitenkin tärkeää huomata, että erilaiset yhteiskuntajärjestelmät toimivat eri tavoin eri kulttuureissa ja eri maissa, ja järjestelmän tehokkuus riippuu monista tekijöistä, kuten kulttuurista, historiasta, taloudellisista olosuhteista ja maan poliittisesta kehityksestä.

arvi.enonen@gmail.com
Niin, puolue on varmasti tuota mieltä mutta jos kansalaisilta itäisessä Aasiassa kysytään, myös he arvostavat usein vakautta enemmän kuin vapautta ilmaista mitä tahansa.

On totta, että eri kulttuureissa ja maissa on erilaisia arvoja ja painotuksia, jotka voivat vaikuttaa siihen, millainen yhteiskuntajärjestelmä nähdään parhaana. Joissakin kulttuureissa ja maissa vakaus ja järjestys voivat olla erityisen tärkeitä arvoja, kun taas toisissa vapaus ja yksilön oikeudet ovat tärkeämpiä.

Esimerkiksi joissakin Itä-Aasian maissa, kuten Kiinassa ja Japanissa, yhteiskunnallinen harmonia ja vakaus ovat tärkeitä arvoja, ja hallitus pyrkii ylläpitämään järjestystä ja vakautta kansalaisyhteiskunnan kustannuksella. Tämä voi tarkoittaa, että kansalaisilla on vähemmän vapauksia ilmaista mielipiteitään tai osallistua poliittiseen päätöksentekoon, mutta samalla se voi myös johtaa vakaaseen ja rauhalliseen yhteiskuntaan.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus perustavanlaatuisiin vapauksiin ja ihmisoikeuksiin, kuten ilmaisunvapauteen, yhdenvertaisuuteen ja oikeuteen osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Vaikka eri yhteiskuntajärjestelmät voivat painottaa erilaisia arvoja, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tukeminen on tärkeää kaikissa kulttuureissa ja maissa.

arvi.enonen@gmail.com
Sama näkyy myös Kaakkois-Aasian maissa, missä demokratia on usein näennäistä ja hallinto muistuttaa enemmän historiassa vallinnutta jumalkuninkaiden tapaa johtaa maata.

Tämä on totta, Kaakkois-Aasian maissa on ollut historiallisesti monia tapoja hallita maata, mukaan lukien jumalkuninkaiden ja diktaattorien hallinto. Vaikka monissa maissa onkin siirrytty muodollisesti demokraattisiin hallintojärjestelmiin, käytännössä valta voi edelleen olla keskittynyt yksittäisille henkilöille tai ryhmille, ja ihmisoikeuksia ja ilmaisunvapautta voidaan rajoittaa.

Esimerkiksi Thaimaassa on ollut poliittista epävakautta ja sotilasvallankaappauksia viime vuosikymmeninä, ja vaikka maa on muodollisesti demokraattinen, arvostelijoiden ja oppositiopoliitikkojen kohtaamat uhkailu ja vangitsemiset ovat herättäneet huolta ihmisoikeustilanteesta. Myös Myanmarissa on ollut pitkään sotilasdiktatuuri, ja vaikka viimeaikaiset poliittiset tapahtumat ovat johtaneet hallinnonvaihtoon, maan demokratiakehitys on edelleen epävarmaa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että myös Kaakkois-Aasian maissa on kansalaisyhteiskuntaa ja aktiivisia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat taistelleet ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Vaikka yhteiskunnallinen kehitys voi olla hidasta ja muutosprosessit voivat olla monimutkaisia, on tärkeää tukea näitä ponnisteluja ja rohkaista demokraattista kehitystä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

arvi.enonen@gmail.com
Kuitenkin monissa tuon alueen maissa demokratia koetaan läntisenä tuontitavarana, vaikka itse asiassa ensimmäiset demokratiat taisivat olla Intian alueella jo ennen kreikkalaisia.

On totta, että demokratian juuret ovat monipuoliset ja kattavat eri puolilla maailmaa olevia kulttuureja ja sivilisaatioita. Esimerkiksi Intiassa oli jo antiikin aikana monia paikallisia hallintojärjestelmiä, jotka noudattivat demokraattisia periaatteita. Myös esimerkiksi islamin historian varhaisvaiheissa oli monia esimerkkejä siitä, että yhteiskuntia hallittiin konsensuksen kautta ja kansanvaltaisilla menetelmillä.

Kuitenkin läntisessä kulttuuripiirissä, erityisesti Kreikassa ja Roomassa, demokratian käsite ja käytännön toteutus saivat kehittyneen muodon, joka on vaikuttanut myös nykyajan demokraattisiin järjestelmiin. Nykyinen länsimainen demokratiamalli, joka perustuu kansanäänestyksiin ja kansalaisten yleiseen äänioikeuteen, on kuitenkin kehittynyt vasta viimeisten vuosisatojen aikana.

Vaikka länsimaisten demokraattisten mallien tuonti tai pakottaminen voi olla ongelmallista, on silti tärkeää edistää ihmisoikeuksia, kansanvaltaisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta kaikkialla maailmassa. Demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole vain länsimaisia ​​arvoja, vaan ne ovat universaaleja ja kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvia perusoikeuksia.

arvi.enonen@gmail.com
Suomi on vakaa demokratia ja meillä on juuri huhtikuun alussa eduskuntavaalit. Silti täälläkin juuri eilen hyökättiin väkivaltaisesti hyvin tunnetun ja pitkäaikaisen kansanedustajan kimppuun kun hän oli keskustelemassa ihmisten kanssa torilla avoimessa vaalitilaisuudessa.

Valitettavasti poliittinen väkivalta ja uhkailu ovat ongelma myös vakaissa demokratioissa, kuten Suomessa. Vaikka Suomi onkin korkea-arvostettu demokratian, sananvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen suhteen, emme voi koskaan olla täysin immuuneja tällaisille tapahtumille.

On tärkeää, että jokainen poliittinen väkivaltatapaus otetaan vakavasti ja niihin reagoidaan tehokkaasti. Meidän on varmistettava, että poliittinen keskustelu ja vaalikampanjointi pysyvät rauhanomaisina ja turvallisina kaikille osapuolille. Tämä edellyttää myös riittäviä resursseja poliisille ja muille viranomaisille, jotta he voivat torjua poliittista väkivaltaa ja taata kansalaisten turvallisuuden.

Lisäksi meidän on korostettava avointa ja rakentavaa keskustelukulttuuria, joka kannustaa erilaisia näkemyksiä esittäviä henkilöitä kohteliaisuuteen, kunnioitukseen ja avoimuuteen. Tämä voi auttaa vähentämään jännitteitä ja edistämään poliittista vakautta demokraattisissa yhteiskunnissa.

arvi.enonen@gmail.com
Olemme todella niin demokraattisia että nytkin vaaleihin osallistuu pienpuolue joka menee niin lähelle kansallissosialismia kuin laki suinkin sallii. Tuo eilinen hyökkääjäkin sanoi vihaavansa juutalaisia ja Suomen Nato-jäsenyyttä. Hyökkäyksen kohde oli tunnettu juutalainen.

Vaikka kaikkien poliittisten näkemysten salliminen on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, on tärkeää muistaa, että myös lailliset puolueet ja niiden jäsenet ovat vastuussa sanoistaan ja teoistaan. Poliittisen väkivallan tai viharikosten hyväksyminen tai ylistäminen ei kuulu demokraattiseen keskusteluun ja on tuomittavaa.

On myös tärkeää muistaa, että kaikkien kansalaisten oikeudet ja turvallisuus ovat yhtä tärkeitä. Tällaiset viharikokset ja poliittinen väkivalta eivät ainoastaan vaaranna yksilöiden turvallisuutta, vaan ne myös horjuttavat yhteiskunnan vakautta ja heikentävät demokraattisia instituutioita.

On tärkeää, että viranomaiset ja poliittiset johtajat tuomitsevat tällaiset teot jyrkästi ja että rikosprosessi käynnistyy nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa työtä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, jotta edistetään avointa ja kunnioittavaa keskustelua, joka kunnioittaa kaikkien yksilöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia.

arvi.enonen@gmail.com
Poliittisen johdon tuomio tuli nopeasti, samoin poliisi korjasi hyökkääjän talteen ja oikeuskäsittely tulee aikanaan. Suomen ongelmana on että mielipidekartoituksissa erityisesti varhaiskeski-ikäisissä miehissä alkaa olla paljon kannatusta tuollaiselle suoralle toiminnalle. He eivät alkuunkaan hyväksy suuntaa mihin maailma nyt on menossa.

On tärkeää, että viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti poliittisen väkivallan ja viharikosten tapauksissa. Lisäksi on tärkeää, että johdonmukaisesti korostetaan kunnioitusta yksilön oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin.

On huolestuttavaa, jos joidenkin ihmisten mielipiteet suorasta toiminnasta ja väkivallasta lisääntyvät. Jokaisen yksilön on kuitenkin ymmärrettävä, että demokraattinen yhteiskunta perustuu tasa-arvoon, monimuotoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Kunnioitus yksilöiden oikeuksiin ja ihmisoikeuksiin on olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa.

On tärkeää, että poliittiset johtajat ja yhteiskunnan vaikuttajat tekevät jatkuvasti työtä, jotta kaikki yksilöt tuntevat olevansa osa yhteiskuntaa ja että heidän äänensä kuullaan. Tämä voi auttaa vähentämään ääriliikkeiden tai väkivaltaisten mielipiteiden kannatusta ja lisätä yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja vakautta.

arvi.enonen@gmail.com
Jos noilta miehiltä kysytään ihannevaltion ominaisuuksia, ne ovat ihan jotakin muuta kuin nuo mitä yllä mainitsit. Heidän valtionsa sulkee rajat, ei kuulu kansainvälisiin järjestöihin, siellä vallitsee erityisesti heillä vapaus tehdä mitä huvittaa ja kovat rangaistukset kaikesta jonka he kokevat rikolliseksi. Siellä ei myöskään ole kuin syntyperäisiä suomalaisia.

Tuo kuvaus kuulostaa hyvin autoritaariselta valtiolta, joka ei kunnioita yksilönvapauksia eikä kansainvälistä yhteisöä. Tällaisen valtion rakentaminen suljetuilla rajoilla ja ilman kansainvälistä yhteistyötä ei myöskään ole realistista nykypäivän globaalissa maailmassa, jossa kansainvälinen kauppa, matkailu ja kulttuurien kohtaaminen ovat olennainen osa yhteiskunnan toimintaa ja kehitystä.

Lisäksi rajojen sulkeminen ja vain syntyperäisten suomalaisten hyväksyminen valtion kansalaisiksi rikkoo ihmisoikeuksia ja on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa.

On tärkeää, että jokaisen yksilön oikeudet ja vapaudet taataan, eikä kansan enemmistön tai tietyntyyppisten miesten arvomaailman tulisi ohittaa näitä periaatteita. Demokraattisessa yhteiskunnassa kaikilla kansalaisilla on oikeus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja päättää yhdessä yhteisistä asioista.

arvi.enonen@gmail.com
Jos nyt silmät auki pidetään, tällaista järjestelmää suositaan monissa muissakin maissa, itse asiassa demokratioita on aina ollut vähemmistö maailman maista.

On totta, että monissa maissa on erilaisia hallintojärjestelmiä ja demokratioita on aina ollut vähemmistö maailman maista. Monet maat ovat valinneet erilaisia ​​hallintojärjestelmiä, jotka vastaavat heidän omia kulttuurisia, historiallisia ja poliittisia olosuhteitaan. Tämä voi johtaa erilaisiin poliittisiin järjestelmiin ja erilaisiin kansalaisten oikeuksiin ja vapauksiin. On tärkeää ymmärtää, että erilaiset järjestelmät voivat toimia eri tavalla eri ympäristöissä ja kulttuureissa, ja että on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat hallintojärjestelmän tehokkuuteen ja legitimiteettiin.

arvi.enonen@gmail.com
Ja kun tätä arvopohjaa on useissa maissa ympäri maailman, on aivan mielekästä esittää nykyisen kansainvälisen yhteistyön purkamista ja uuden rakentamista tuon autoritaarisen arvopohjan jakavien maiden kesken.

Tämä on mielenkiintoinen näkemys, mutta on tärkeää huomioida, että kansainvälisen yhteistyön purkaminen ja uudelleen rakentaminen autoritaaristen maiden välillä voisi johtaa kansainvälisen rauhan ja vakauden horjumiseen. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä tapa käsitellä globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta, köyhyyttä, ihmisoikeusloukkauksia ja terrorismia. Lisäksi yhteistyö auttaa edistämään taloudellista kasvua ja vaurautta maailmanlaajuisesti.

Sen sijaan on tärkeää, että kansainväliset instituutiot, kuten YK ja sen alaisuudessa toimivat järjestöt, tekevät yhteistyötä autoritaaristen maiden kanssa ja pyrkivät edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia ympäri maailman. Samalla on tärkeää, että demokraattiset maat säilyttävät arvonsa ja pyrkivät edistämään niitä kansainvälisissä suhteissaan.

arvi.enonen@gmail.com
Tällaisia maita ei rauha kiinnosta, tälläkin hetkellä on menossa Venäjän ja Ukrainan välinen sota missä hyökkääjä on juuri tuon arvopohjan edustaja.

Totta, monissa autoritaarisissa maissa rauha ja kansainvälinen yhteistyö eivät ole korkealla agendalla. Esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti on osoitus siitä, että valtiot voivat käyttää sotilaallista voimaa omien intressiensä ajamiseen. Kansainvälisen yhteistyön rakentaminen ei aina ole helppoa, mutta siihen pyrkiminen on kuitenkin tärkeää. On myös tärkeää muistaa, että vaikka kahden valtion välillä olisikin konflikti, se ei välttämättä edusta koko valtion arvopohjaa tai kaikkien sen kansalaisten näkemyksiä.

arvi.enonen@gmail.com
Demokratian ongelmana suurissa maissa on että edustuksellisen demokratian ja harvainvallan ero hämärtyy.

Tämä on totta, sillä suurissa maissa on usein monimutkaisia hallintorakenteita, jotka voivat johtaa siihen, että kansalaisten ääni ei kuulu riittävän hyvin päätöksenteossa. Tämä voi johtaa siihen, että vaikka maassa on muodollisesti demokraattinen hallinto, todellisuudessa valta on keskittynyt pienelle eliitille. Tämä ongelma voi korostua erityisesti silloin, kun maan poliittinen kulttuuri ei tue avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoon.

arvi.enonen@gmail.com
Valta keskittyy eliitille koska kampanjointi on kallista, pitää olla paljon omaa rahaa tai sitten olla jonkun suuren puolueen tai eturyhmän sisäpiirin suosikki.

Kyllä, rahan ja resurssien merkitys vaaleissa ja poliittisessa päätöksenteossa on todella suuri. Tämä on erityisen havaittavissa Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä, jossa vaalikampanjoiden rahoitus on vapautettu rajoituksista ja isot yritykset ja eturyhmät voivat tukea ehdokkaita rahallisesti. Tämä luo vaarallisia kytköksiä vaalien voittaneiden poliitikkojen ja yritysten välille, mikä voi vaikuttaa päätöksentekoon ja edunvalvontaan kansalaisten sijaan.

Myös erilaiset eturyhmät voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja valtaan poliittisella lahjomisella tai painostamalla. Tämä voi heikentää demokratian toimivuutta ja heijastua kansalaisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja edunvalvonnan puutteena.

arvi.enonen@gmail.com
Edelleen demokratiassakin tapaa käytäntöjä jotka pyrkivät suosimaan vallassa olevaa ryhmää. Esimerkiksi äänioikeuden rekisteröintimenettely joka vaalin alla on rajoittava, samoin vaalipiirien muokkaus kun sitä tehdään jotakin ryhmää suosien. Näillä tavoilla voidaan vähemmistön äänillä saada edustajien enemmistö.

Kyllä, valtapuolueet voivat käyttää monia keinoja suosionsa kasvattamiseksi ja vähemmistöjen äänestysmahdollisuuksien rajoittamiseksi. Esimerkiksi äänioikeuden rekisteröintimenettelyt ja vaalipiirien muokkaus voivat vaikuttaa äänestysprosenttiin ja ehdokkaiden valintaan. Tämä voi johtaa siihen, että tietty ryhmä tai puolue saa enemmistön vaaleissa, vaikka se ei ole suosituin tai edustava koko väestölle. Tämä ongelma on erityisen yleinen monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa puolueet voivat piirtää vaalipiirejä uudelleen valtuuskunnan hallitsemiseksi (gerrymandering).

arvi.enonen@gmail.com
Täällä Suomessakin vaalipiirit ovat hyvin erikokoisia ja alueellinen prosentuaalinen äänikynnys valituksi tulemiseen vaihtelee paljon.

Kyllä, Suomessa vaalipiirit ovat erikokoisia ja vaalipiirien välillä on eroja siinä, kuinka paljon ääniä ehdokkaan täytyy saada tullakseen valituksi. Suuremmissa vaalipiireissä valituksi tulemisen kynnys voi olla korkeampi kuin pienemmissä vaalipiireissä, koska suuremmissa vaalipiireissä on enemmän ehdokkaita ja ääniä jaettavana. Tämä voi johtaa siihen, että jotkut pienemmät puolueet eivät välttämättä saa edustusta eduskunnassa, vaikka niillä olisi merkittävä kannatus tiettyjen alueiden ulkopuolella. (Tässä tekoäly juttelee aika lailla omiaan, pienissä vaalipiireissä pikkupuolueen ehdokkaan läpipääsy on lähes mahdotonta ilman vaaliliittoa jonkun suuren puolueen kanssa)

arvi.enonen@gmail.com
Täällä äänet lasketaan vaaliliitoittain ja siksi pienemmät ovat kaikkialla heikompia kuin suhteellinen osuus edellyttäisi. Ilman puolueen tukea omalta listaltaan valituksi tulee äärimmäisen harvoin.

Se on totta, vaaliliittojärjestelmä voi suosia suurempia puolueita ja vaikuttaa pienempien puolueiden mahdollisuuksiin saada edustajia valituksi. Vaaliliittojärjestelmässä pienempien puolueiden on usein vaikeampi saada riittävä määrä ääniä, jotta heidän ehdokkaansa tulevat valituksi. Lisäksi suurempien puolueiden on helpompi muodostaa vahvoja vaaliliittoja, mikä voi johtaa pienempien puolueiden äänien hajautumiseen ja heikentyneisiin mahdollisuuksiin saada edustajia valituksi. (Tässäkin tekoäly näennäisjärkeilee, pikkupuolueiden kansanedustajat ovat yleensä lähtöisin suurimmista vaalipiireistä, juuri vaaliliittojärjestelmän ja tehokkaan keskittämisen avulla)

arvi.enonen@gmail.com
Valtakunnalliset tasoituspaikat ja valtakunnallinen äänikynnys puolueille tuottaisi ehkä paremman tuloksen mutta yksittäiset ehdokkaat eivät siinäkään pääsisi läpi omilla listoillaan.

Valtakunnallinen äänikynnys puolueille ja tasoituspaikat voisivat vaikuttaa ehdokkaiden mahdollisuuksiin päästä läpi, sillä ne lisäisivät puolueiden ja ehdokkaiden välistä kilpailua ja vähentäisivät pienten puolueiden äänten hukkumista. Valtakunnalliset tasoituspaikat voivat myös edistää monipuolisuutta ja vähentää suurten vaalipiirien yliedustusta. Kuitenkin yksittäisten ehdokkaiden vaalimenestys riippuu monesta tekijästä, kuten heidän henkilökohtaisesta suosiostaan, kampanjointitaidoistaan ja puolueen tuesta.

arvi.enonen@gmail.com
Parhaiten demokratia toimii kuitenkin pienissä yhteisöissä missä se voi olla suoraa useammin kuin edustuksellista.

Suora demokratia voi toimia hyvin pienissä yhteisöissä, joissa kaikki jäsenet tuntevat toisensa ja ovat kykeneviä osallistumaan päätöksentekoon. Suoran demokratian avulla voidaan varmistaa, että jokaisen jäsenen ääni kuullaan ja että päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Pienissä yhteisöissä päätöksenteko on myös usein vähemmän monimutkaista ja poliittisesti polarisoitunutta kuin suurissa yhteiskunnissa.

Toisaalta suora demokratia voi olla hankalaa toteuttaa suurissa yhteisöissä, joissa päätöksenteko on monimutkaista ja vaatii asiantuntemusta eri aloilta. Silloin edustuksellinen demokratia voi olla tehokkaampi tapa hoitaa päätöksenteko ja varmistaa, että päätökset perustuvat asiantuntevaan tietoon ja hyvin harkittuihin päätöksiin.

arvi.enonen@gmail.com
Paikallistasolla demokratia voidaan usein viedä konsensukseen asti, päätökset tehdään vasta kun kaikki ovat samaa mieltä.

Kyllä, paikallistasolla ja pienissä yhteisöissä on usein helpompi saavuttaa konsensus päätöksenteossa, koska päätöksiä tehdään usein pienemmällä ryhmällä ja päätöksentekoon osallistuvat ihmiset tuntevat toisensa paremmin. Lisäksi pienissä yhteisöissä päätöksenteko voi olla suoraa ja osallistavaa, jolloin kaikki yhteisön jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon ja tuoda esiin omia mielipiteitään. Tämä voi lisätä paikallisyhteisön jäsenten sitoutumista päätöksiin ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

arvi.enonen@gmail.com
Mitä mieltä olet ns taktisesta äänestämisestä?

Taktinen äänestäminen on strateginen tapa äänestää, jossa äänestäjä äänestää ehdokasta, joka ei ole hänen ensisijainen valintansa, mutta jolla on paremmat mahdollisuudet voittaa tai estää tietyn ehdokkaan voiton. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa äänestäjä haluaa estää jonkun ehdokkaan pääsyn valtaan.

Ymmärrän, että taktista äänestämistä harjoitetaan monissa maissa, erityisesti vaaleissa, joissa on enemmän kuin kaksi ehdokasta. Jotkut näkevät sen tarpeellisena tapana vaikuttaa vaalitulokseen, mutta toiset pitävät sitä epärehellisenä ja vastoin demokraattisia periaatteita.

Henkilökohtaisesti uskon, että jokaisella äänestäjällä on oikeus äänestää omaa vakaumustaan ja valita se ehdokas, jonka kokee parhaaksi edustamaan hänen arvojaan ja näkemyksiään. Taktinen äänestäminen voi olla tarpeen joissakin tilanteissa, mutta se ei saisi olla ainoa syy äänestämiseen. Olisi tärkeää, että äänestäjät tutkisivat ehdokkaita ja puolueita huolellisesti ja tekevät äänestyspäätöksensä omien arvojensa ja näkemystensä perusteella.

arvi.enonen@gmail.com
Itse olen sitä mieltä että yleensä se on tuomittu epäonnistumaan. Täällä pidettiin juuri vaalit, ja tuloksissa näkyy suuria siirtymiä joita voi selittää juuri taktisella äänestämisellä. Jotkut halusivat äänestää tiettyä henkilöä pääministeriksi vaikka täällä voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokasta ja suurimmatkin puolueet saavat hädin tuskin viidesosan edustajapaikoista, eivät siis yksin pysty muodostamaan hallitusta. Toiset taas halusivat estää tietyn puolueen nousun suurimmaksi ja äänestivät siten sellaisia vaihtoehtoja joiden ajattelivat voivan nousta sitä suuremmaksi. Pienpuolueet hävisivät siis selvästi ja suuret saivat kaikki enemmän edustajia kuin viime vaaleissa. Pienpuolueet ovat tyrmistyneitä...

Taktinen äänestäminen on monimutkainen kysymys, ja sen vaikutukset voivat olla arvaamattomia. Toisaalta se voi olla yksi tapa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja ehkäistä epätoivottujen ehdokkaiden tai puolueiden nousua valtaan. Toisaalta se voi vääristää vaalien tuloksia ja johtaa edustuksellisen demokratian periaatteen vääristymiseen.

On tärkeää huomioida, että taktinen äänestäminen voi olla merkki siitä, että demokraattisen järjestelmän perusongelmat eivät ole ratkaistu. Jos äänestäjät kokevat, että heidän äänensä eivät ole merkityksellisiä tai että heidän edustajansa eivät todella edusta heitä, he voivat turvautua taktisiin äänestysstrategioihin.

Toisaalta, jos taktinen äänestäminen johtaa yleisesti hyväksytyn äänestyskäyttäytymisen muuttumiseen ja jos äänestäjät oppivat vaikuttamaan vaaleihin strategisella äänestämisellä, se voi vähentää äänestyskäyttäytymisen vääristymiä ja lisätä poliittista osallistumista. Kuitenkin taktinen äänestäminen voi myös johtaa äänestäjien väsymiseen ja tyytymättömyyteen, jos he kokevat, että heidän äänensä eivät lopulta vaikuta vaalien tulokseen.

Kaiken kaikkiaan taktisen äänestämisen hyödyt ja haitat riippuvat monista tekijöistä, kuten poliittisesta järjestelmästä, vaalijärjestelmästä, ehdokkaiden ja puolueiden profiilista ja äänestäjien käyttäytymisestä.

arvi.enonen@gmail.com
Suomessa ei harrasteta blokkivaaleja, mutta tällä kertaa ns kansanrintama, tai punavihreä koalitio yritti johtavan puolueen ohjaamana toimia kuten blokki, vastassa oli oikeistopuolueita. Puhuttiin ennakkoon pääministerivaaleista. Pääministeri tulee yleensä suurimmasta puolueesta, ei juuri koskaan pienpuolueista. Kansanrintamassa ja punavihreässä koalitiossa on vain yksi suuri puolue joten pääministerivaalista puhuminen suosii juuri sitä, oikeistossa on parikin tasavahvaa isoa puoluetta. Tällä kertaa oikeiston isot voittivat, kansanrintaman suurin tuli kolmanneksi ja häviäjät löytyivät kansanrintaman pienistä puolueista. Tämä olisi pitänyt nähdä jo ennen vaaleja, pikkupuolueet näkevät sen vasta nyt...

Taktinen äänestäminen ja vaalien ennakkoon ennustaminen on aina haastavaa, sillä vaalitulokseen vaikuttaa useita tekijöitä ja yllätyksiäkin voi tapahtua. Lisäksi blokkivaaleissa tai koalitiovaaleissa puolueiden väliset liittoutumat vaikuttavat myös vaalitulokseen ja hallituksen muodostamiseen.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokaisella äänestäjällä on oikeus äänestää omien arvojensa ja mielipiteidensä mukaan, eikä kenenkään tulisi tuntea painetta äänestää taktisesti tai ennustaa vaalitulosta. Jokaisella puolueella ja ehdokkaalla on oikeus kampanjoida ja yrittää vakuuttaa äänestäjät omasta ohjelmastaan ja näkemyksistään.

Pienpuolueiden haasteena on usein se, että heidän äänestäjämääränsä ovat vähäisiä ja heillä voi olla vaikeuksia saada tarpeeksi ääniä edustajapaikkojen saamiseksi. Toisaalta pienpuolueet voivat tarjota äänestäjilleen vaihtoehtoisia näkökulmia ja tavoitteita, jotka eivät välttämättä ole edustettuina suurissa puolueissa.

Lopulta vaalien tärkein tavoite on antaa kansalle mahdollisuus vaikuttaa maan tulevaisuuteen ja valita ne henkilöt, jotka parhaiten edustavat heidän näkemyksiään ja arvojaan.

arvi.enonen@gmail.com
Itse olen ollut aktiivinen äänestäjä, aina mukana siitä asti kun täysi-ikäiseksi tulin. Puoluekantaa ei ole minulla ollut, äänestänyt ehdokkaita äärivasemmalta kovaan oikeistoon, valiten mielestäni parhaiten senaikaisia arvojani vastaavan ehdokkaan. Vaalikoneita ehdokkaiden etsimiseen olen käyttänyt siitä lähtien kun ne käyttöön tulivat.

Vaalikoneet ovat hyvä tapa tutustua ehdokkaisiin ja heidän mielipiteisiinsä eri aiheista. Ne voivat auttaa myös löytämään ehdokkaan, jonka arvot ja asenteet ovat samankaltaiset omien kanssa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että vaalikoneet ovat vain apuvälineitä ehdokkaiden vertailuun, eivätkä ne kerro kaikkea ehdokkaasta.

Kannattaa myös seurata vaalikampanjoita ja ehdokkaiden toimintaa ennen vaaleja. Tämä voi antaa lisävalaistusta ehdokkaan todellisista aikeista ja kyvyistä hoitaa tehtäväänsä.

arvi.enonen@gmail.com
Nuorempana kokeilin myös tuota taktista äänestämistä, mutta minulle tuli tunne että ääneni meni silloin hukkaan. Toki aiemmin oli ehdokkaista tarjolla paljon vähemmän tietoa ennakkoon koska jos seuraat ehdokkaan tekemisiä, seuraat vain jo aiemmin menestyneitä tai sitten julkisuuden henkilöitä. Vaalikoneet ovat selvä parannus menneeseen, erityisesti se näkyy kun nyt pariinkin kertaan olen vaihtanut vaalipiiriä ja kaikki ehdokkaat ovat siten minulle jokseenkin tuntemattomia.

On hienoa, että olet ollut aktiivinen äänestäjä ja että olet käyttänyt erilaisia tapoja löytää itsellesi sopivia ehdokkaita. Vaalikoneet voivat olla hyödyllisiä välineitä ehdokkaiden vertailuun ja oman poliittisen mielipiteen tunnistamiseen, ja ne tarjoavat tärkeää tietoa äänestäjille, joilla ei ehkä ole aikaa tai mahdollisuutta tutustua jokaiseen ehdokkaaseen perusteellisesti. On tärkeää muistaa, että jokaisella äänellä on merkitys, ja äänestäjillä on oikeus valita ehdokas, joka edustaa heidän arvojaan ja näkemyksiään parhaiten.

arvi.enonen@gmail.com
Olen aina arvostanut sellaisia ehdokkaita joilla on vahva kokemus jossakin muussa kuin politiikassa, mutta jotka osaavat kuitenkin neuvotella ja tulla toimeen muiden kanssa. Tämänkertainen vaali tuntui monelle olevan hieman kuin Miss Pääministeri -kisa, esiintyminen painoi enemmän kuin asiaosaaminen.

Ymmärrän huolenne siitä, että politiikassa painotetaan joskus ulkonäköä ja esiintymistä enemmän kuin substanssiosaamista. Kuitenkin on tärkeää huomioida, että poliittinen toiminta vaatii myös vuorovaikutustaitoja ja kykyä neuvotella erilaisten ihmisten kanssa. Onkin hyvä, jos ehdokkaalla on sekä vahva kokemus jostakin muusta kuin politiikasta että kykyä toimia tehokkaasti poliittisessa ympäristössä. Lopulta äänestäjän tehtävä on punnita ehdokkaiden kokemusta, substanssiosaamista ja kykyä toimia poliittisessa ympäristössä, ja tehdä päätös sen perusteella, mikä ehdokas parhaiten vastaa omia arvoja ja näkemyksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.