( korppi näkyi ensi kerran sitten tammikuun alkupäivien )
Viisikymmentä vuotta sitten helmikuun
toisena vuonna 1969 ehdin runsaan viiden tunnin linturetkelle.
Aurinkoisessa neljän asteen pakkasessa kävelin ensin Salon
pohjoislaidalle Anjalaan ja sieltä sitten keskustan eteläpuolelle
Halikonlahdelle ja joen itäpuolen teollisuusalueelle.
Anjalantien varressa seurasin pihojen
lintulautoja, viherpeippoja ja tiaisia oli runsaasti ja mukana
jokunen hömötiainenkin. Yli lensi myös yksi korppi pohjoiseen.
Keskustassa lauloi sinitiainen, sää oli varmasti jo keväinen sen
mielestä.
Vuohensaarentien varressa huomasin
toisenkin linnun joka tunsi kevättä ilmassa. Kottarainen, joka
talvehti tienvarren kaatopaikalla, oli siirtynyt läheisen kaupungin
varaston alueelle pöntön aukolle. Varovaisena piti sen vielä olla,
lähistöllä saalisti myös varpushaukkanaaras. Paikalla oli myös
ainakin kahdeksan fringillaa tienvarren ruokintapaikalla, niistä 3-4
peippoja ja ainakin yksi järri. Edempänä Vuohensaarentien varressa
viihtyivät edelleen vuorihempot, nyt yhdeksän. Mukana oli myös
muutama urpiainen ja vuoden ensimmäinen hemppokin.
Kaikkiaan päivän mittaan näin
kaksikymmentä lajia. Viherpeipot olivat valon myötä innostuneet
äänekkäiksi, niitä oli pitkin matkaa viisi-kuusikymmentä.
Sinitiaisia oli pari Halikonlahdellakin. Taas oli edessä viikko
töissä ja koulussa, lukion toinen oli kai se haastavin vuosi
koulussa, ainakin opettajien stressi oli huipussaan.
***
( peipot ja järrit olivat keskittyneet Vuohensaarentien ruokintapaikalle )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.