11.2.2019

Loskaksi meni helmikuu



( paikallinen kanahaukka häipyy takaisin metsään )


Kelit ovat pysyneet vaatimattomina Vantaalla. Kuun alkupuolella satoi lunta, viime päivinä taivaalta on tullut tihkuna vettä. Lumipeite on painunut kasaan parikymmentä senttiä ja tulvii nyt ojissa, puroissa ja joissa, tietysti myös teillä.

Lintujakin on vaatimattomasti, päivittäiset kolmen tunnin kierrokset näillä lähitienoilla, Hiekkaharjun ja Rekolan välimaastossa, tuottavat nykyisin vain neljästätoista kuuteentoista lajia retkeä kohti. Retkien yhteinenkään lajimäärä ei nouse kuin pari yli kahdenkymmenen.

Vuonna 2013 näihin samoihin aikoihin tein myös päväkävelyitä samoilla tienoilla, työviikko kun oli, kestivät yleensä puolentoista tunnin paikkeilla. Päivittäiset lajimäärät pyörivät neljäntoista ja kahdeksantoista välillä. Hieman vivahteikkaampaa lajisto oli, oli sekä peippoja että järrejä, joku taviokuurna ja räkättirastaskin vielä. Silloin linnut olivat enemmän hajallaan kuin nyt kun pääosa lajeista kertyy jo parilta isommalta ruokintapaikalta.

Valtalajeista talitiaiset ovat pitäneet kärkipaikkansa vaikka näiden vuosien aikana pikkuvarpuset ovat nousseet ihan kannoille. Niiden levinneisyydessä tuntuu olevan edelleen eroa talitiaisen hyväksi, sitä näkee joka puolella, talojen pihoissa, puistoissa, puronvarsissa ja metsiköissä. Pikkuvarpuset suosivat ruokintapaikkoja ja niitä pihoja missä on ruokintaa.

Perusvarpunen on vastaavasti kärsinyt. Se tuntuu katoavan sitä mukaa kun talot leikkaavat tonttejaan ympäröiviä pensasaitoja, eivätkä tule takaisin toisin kuin pikkuvarpuset. Isommista linnuista pulut tuntuvat olevan katoamassa, lieneekö syynä paikallinen kanahaukkapari joka ainakin pesäpaikkojensa lähistön perusteella tuntuu onnistuneesti niitä saalistavan. Urpiaisia on tänä talvena vähän ainakin täällä, tiklien määrä on edelleen kasvava. Ne tuntuvat oppineen täysin käyttämään hyväkseen ruokintapisteitä.

Lintuja enemmän nähdäkseen pitäisi lähteä kauemmas. Nytkin näyttää bongariporukkaa vetäneen puoleensa lapinpöllö Espoossa. Sellaisia tulee vastaan useimpina talvina ainakin jossakin lähitienoolla, mutta tuota nyt en viitsinyt lähteä katsomaan. Taisin tehdä siinä oikein, koskapa ainakin jonkun talon pihalta oli kehoitettu bongaajia ja kuvaajia häipymään muualle. Harrastuksen pitäisi rentouttaa, kaikenlainen rähinöinti on sellaisesta kaukana eikä houkuta tippaakaan.


***


( tuskinpa saisin tämänkertaisesta lapinpöllöstä tuon parempaa kuvaa )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.