6.12.2018

Lintuja vihoistani CXXXVII






Joulukuun viides vuonna 1988 oli maanantai ja vapaapäivä ennen itsenäisyyspäivää. Yöllä oli satanut parikymmentä senttiä uutta lunta. Pakkasta oli neljä astetta joten lumi pysyi hyvin maassa. Taivas oli pilvessä eikä tuuli lounaasta liian kovaa.

Aamulla vein taas ruokaa Petikon etumetsän lintulaudalle. Lunta satoi edelleen hiljaisesti koko ajan. Laudalla oli vierailtu ahkerasti, nytkin paikalla oli hippiäinen, pari hömö- ja yksi töyhtötiainen. Samasta metsästä lähti karkuun pyy.

Iltapäivällä kävin katsomassa millaista oli Vuosaaren Kallvikinnniemellä. Meri oli jäässä, sulaa noin kilometrin päässä niemen kärjestä, siellä kierteli kymmenkunta isoa lokkia, joista muutaman harmaalokin määritin. Itse niemellä oli metsässä pari hömötiaista, talitiaisia ja ruoikon reunassa muutama sinitintti. Ero vaikkapa tämänhetkiseen tilanteeseen samassa paikassa oli huima, nyt lunta tai jäätä ei näy missään.

Itsenäisyyspäivänä lähdin etsimään avovettä Porkkalan kärjestä. Sulaa oli vain kärjen ympäristössä ja siitä etelään. Pakkasta oli edelleen kolme astetta, taivas pilvessä, tuuli eteläkaakossa ja ajoittain satoi taas lunta. Illalla sitä tuli vielä lisää.

Kärjen sulassa lähiluotojen tuntumassa ui naaraspukuinen allihaahka, lähempänä kärkeä lapasotka ja kaksi todennäköistä edempänä etelässä. Haahkoja ui lähivesillä kolmetoista, alleja pari- kolmekymmentä, muutama isokoskelo ja kaksi joutsenta, ilmeisiä kyhmyjoutsenia. Yksi kalalokki muutti ohi kaakkoon eli vastatuuleen. Polun varressa kärkeen mennessä oli tiaisia, hippiäisiä, pari käpylintua ja urpiaista. Lumessa sai kunnolla jo kahlata, avomailla sitä riitti lähes kolmekymmentä senttiä.

***


( siinä allihaahka vai olisiko peräti kaksi )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.