Syksy 1988 jatkui 23. lokakuuta
aamupäivän kierroksella Petikon kuntolenkillä. Lintuja oli
edelleen vähän, talvi tässä selvästi oli tulollaan. Muutama
muuttolintu sentään vielä reitille saatiin, kuten peippo, räkätti
ja nuori piekana.
Lajimäärä jäi kuitenkin
kahteentoista ja runsaimmat lajit jäivät viiteentoista ja
neljääntoista yksilöön, varis ja talitiainen, kaikki muut
selvästi alle kymmeneen. Noiden yllämainittujen muuttajien lisäksi
urpiainenkin, talvitulokas pohjoisesta, jäi yhteen yksilöön.
Kierroksen jälkeen kävin
Vantaankosken maisemissa. Uusina lajeina sieltä löytyi
punakylkirastas ja harakka. Martinlaaksosta kotikulmilta sain
retkilistaan vielä tilhiparven ja viherpeippoja.
Seuraava päivä oli kolea, pakkasta
koko ajan ja iltapäivällä vielä ensimmäiset lumikuurot. Sama
kylmyys jatkui 25. päivä, aamulla oli pakkasta jo kuusi astetta,
iltasella vielä kaksi, tuuli oli kylmää pohjoisen puolelta. Tein
illalla Martinlaaksossa runsaan parin tunnin kävelykierroksen ilman
mainittavia lintuhavaintoja. Pakkasta oli vielä 26. päivän
aamunakin pari astetta.
Parin yön päästä (28.10.) oli lämpö
noussut kymmenen asteen tuntumaan. Täyspilvistä oli
kuitenkin ja pilvipeite antoi illalla jo vettä. Iltapäivällä tein
taas parin tunnin kierroksen Iso-Huopalahden maisemiin. Paksu
pilvipeite hämärsi illan jo ennen viittä ja reitin lajimäärä
jäi tällä kertaa vain kolmeentoista. Heinäsorsia oli yhä
paikalla 31, niiden lisäksi vesilinnuista vain viisi isokoskeloa.
Runsaimpien kärjessä olivat tali- ja sinitiainen 18 ja 15
yksilöllä. Tikli kiilasi noiden väliin 16 yksilöllä.
Muuttolinnut olivat häipyneet eikä jäljelle paljon muuta jäänyt.
Vielä iltakymmenen aikaan lämpö sinnitteli seitsemässä
asteessa...
***
( fasaanit jäivät odottamaan talvea Iso-Huopalahdelle )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.