Lintuja vihoistani CIX

( pari nuorta punakuiria takavuosilta )

Vuonna 1988 lokakuun kahdeksas oli edelleen lomapäivä Haliaksen lintuasemalla. Meitä jatkoi joukkue mie, Lehden Matti, Pulliaisen Timo, Hännisen Pekka ja Muukkosen Tomi, vierailemassa asemalla kävi Lindströmin Jussi.

Aamumuutto oli vaisua, ehkä kaikkiaan tuhatkunta pikkulintua muutti aamulla eikä se Haliaksella ole juuri mitään, ainakaan lokakuun huippuaikaan. Vaeltajiakaan ei juuri ollut, paitsi noin seitsemänsataa tiaista. Talitiaiset nostivat rengastukset juuri ja juuri yli kahdensadan. Kyyhkytkin jäivät jo pariin pikkuparveen. Kahlaajat olivat katoamassa, vain 17 suosirriä, pari kovin tuttua punakuiria ja yksi taivaanvuohi. Petolintujakaan ei kulkenut kuin ennen, varpushaukat jäivät vähän päälle kahdeksaankymmeneen, lisänä kolme sinisuohaukkaa, tuulihaukka ja pari ampuhaukkaa.

Vesilinnutkaan eivät tarjonneet kummempaa, seitsemän sepelhanhen parvi taisi olla ainoa maininnan arvoinen. Ainoa erikoisuus oli kanalintujen ”muutto”. Kaikkiaan neljä teertä tuli kärkeen paikallisen lisäksi ja erikoisimpana pitää mainita koppelo, joka tuli käymään kärjessä päivällä. Merelle se ei sentään uskaltanut lähteä vaan pysähtyi kärjen metsikköön ennen kuin päätti palata takaisin. Ei osunut sentään metsikön petoverkkoon. Päivän lajimäärä, 76, oli hiljaisuuteen verrattuna joltinen.

( aika harvoin muutolla nähty )

Yhdeksäs päivä alkoi hieman vilkkaampana kuin edellinen, mutta peippo- ja pikkulintumuutto jäi silti kolmeen tuhanteen. Tiaisia vaelsi lähes saman verran, rengastuksissa sinitiainen ohitti ensi kertaa talitiaisen ja rengastukset kaikkiaan nousivat yli neljänsadan. Verkoista tuli tiaisten mukana muutakin mukavaa, taigauunilintu, pähkinänakkeli ja pikkusirkku erikoisemmasta päästä, samoin vielä neljä pajulinturengastusta oli aika paljon tähän ajankohtaan. Närhetkin vaelsivat taas, 170 liikkuvasta ja neljästä paikallisesta saatiin kiinni kaksitoista. Siinä mukana vaelsi myös kahdeksan pähkinähakkia ja rengastetun nakkelin lisäksi nähtiin muutolla toinenkin.

Kyyhkyjä löytyi taas muutolle kuutisen sataa, mutta kahlaajat olivat kokonaan katoamassa, jäljellä vain kaksi suosirriä. Eilisistä kanalinnuista paikalla oli yhä teeriä, vähintään viisi, ehkä jopa kahdeksan. Petomuutto oli eiliseen tapaan vaisua, mutta joukkoon saatiin sentään muuttava maakotka.

Lajimäärä nousi komeasti kahdeksaankymmeneen, mukana muun muassa myöhäinen selkälokki ja keltavästäräkki, luotokirvinen, yhdeksän muuttavaa kangaskiurua, pikkusieppo, lapinsirkku ja syksyn ensimmäinen pulmunen. Päivän harvinaisin laji ei tullut aseman alueelle asti, Muukkosen Tomi kävi bongaamassa kesäteatterin pusikoista ruskouunilinnun.No, vuosi sitten se oli aseman alueella joten ei se aiheuttanut mitään sen suurempaa painetta.

***

( vuoden takainen fuscatus )