Neljä vuosikymmentä sitten CI

( asemamökki kesäkuun retkellä )

Kesäkuun kahdeksastoista Jurmossa vuonna 1978 oli aika tehokas retkipäivä, olin ulkona aamuneljästä iltakahdeksaan. Aika kului paitsi vakioreittejä laskien myös reviirejä kartoittaen, joka päivä mukanani oli karttapohja johon niitä merkitsin ja yritin kiertää koko saaren löytääkseni kaiken.

Punavarpuskoiras vihelteli kylällä, toinen oli männikössä. Pilkkasiivet kiertelivät aamulennolla saaren yllä. Harjulta katsoin ettei mainittavaa muuttoa ole, neljä kuikkalintua meni kaakon puolen merelle, samoin kaksi viherpeippoa. Leppälehtoon ehdittyäni yli muutti vielä pikkutylli, sekin kaakkoon. Satakieli varoitteli suon laidassa, idänuunilintu lauloi joka puolella lepikkoa. Teerellä oli ainakin kolme poikasta. Uuttukyyhkykin löytyi lepikosta, kai kiertelevä. Samoin vielä vihreä kuhankeittäjä huuteli innokkaasti koko aamun. Rantaan tultuani vastaan tuli myös heinäsorsapoikue.

Kyläreitti oli tuohon aikaan yksi vakioita. Sen laskin yhdeksän jälkeen, lajimäärä jäi yhdeksään. Kivitaskuja oli puoli tusinaa, räystäspääskyjä viisitoista. Reitin ulkopuolella kappelin kulmalla rätisi kirjokerttu. Etelälehtoon tullessani huomasin siellä idänuunilinnun ja uuttukyyhkyn. Jälkimmäinen ainakin taisi olla sama kuin lepikossa, idulia epäilin uudeksi koska se vain kutsuili, ei laulanut.

Länsipäässä kävin seuraavaksi. Pajulintujakin taiis vielä muuttaa kun yksi lauloi etelälahden pohjukan katajissa. Merikihu ja kaksi ristisorsaa olivat taas paikallista väkeä. Kahlaajareitillä oli nyt seitsemän lajia, pesijät pääosissa, lisänä pikkukuovi kolmen yksilön voimin. Töyhtöhyyppiä muutti länsilounaaseen seitsemän yksilön parvi.

Päivän lajimääräksi sain 55, haahkoja oli nyt 1500, muiden lajien määrät jäivät selvästi alle sadan. Kuhankeittäjä oli miulle vuodenpinna joten kisa Seppoa vastaan eteni ainakin vähän.

 ( varisten poikueita emoineen kierteli pitkin saarta, tuohon aikaan miulla oli näköjään lintuteleenä jo 500 mm peiliputki, sillä ei tullut välttämättä kovin hyvää jälkeä )

Yhdeksäntenätoista päivänä ulkoilin myös neljästä kahdeksaan, kuusitoista tuntia. Uuttukyyhky kierteli yhä saaressa, oli kai yöpynyt männikössä. Merihanhen ääntä kuului lännestä ja korppi kierteli kappelin luona katollekin laskeutuen. Luhtakerttunen oli saapunut yöllä laulamaan kappelin kulmille. Teeren pulinaa kuului lännestä, tervapääsky muutteli saaren yli koilliseen. Ristisorsa kierteli saaren itäpäässä.

Eteläsatamassa oli paikallinen ristisorsapari, tavinaaras myös pesivän näköisenä. Yli muutti taas kaksi tervapääskyä. Lapasorsa- ja haapanaparit olivat myös lisänä eilisiin, samoin kyhmyjoutsen.

Kahlaajakierroksen laskin nyt aamulla, tulos oli kuitenkin vain kymmenen lajia. Tundrakurmitsa, kolme vesipääskyä ja kaksi pikkukuovia olivat erikoisemmat pesijöiden lisänä. Etelälahden pohjukassa kalasteli pikkutiira, huomasin sen äänestä ja kohta se sai kaverinkin. Kalasääski tuli lounaasta ja jatkoi saaren yli itäkoilliseen, tosi myöhäinen muuttaja. Kalatiira oli järvellä ja länsipään saarien luona kolme kyhmyjoutsenta.

Kyläkierroksella oli vain viisi lajia ja yhdeksän lintua, kolme niistä kivitaskuja. Iltapäivän kuljin kamera mukana. Itäpäässä Grundvikissa oli ristisorsapari ja pari pikkutiiraa, ehkä samoja kuin jo aamulla näkemäni. Rantasipi lähti Itäsannoilta länteen ja kaksi kyhmäriä oli täälläkin.

Päivän lajimäärä nousi 64:ään. Uusia retkelle oli muun muassa sepelkyyhky ja leppälintukin, tosi jännä laulaja joka matki milloin mitäkin, pajulintua, pensaskerttua, tiltalttia, talitinttiä... ei yhtään täysin omaa säettä! Käpylintuja käväisi leppälehdossa kolme porukkaa, poikueparvia. Haahkojen määrä oli nyt 2000, muita lajeja edelleen vain enintään kymmeniä yksilöitä. Pikkutiirakin oli miulle vuodenpinna, mutta matkaa kahteensataan oli edelleen puoli tusinaa lajia...

***

( kiurun poika siinä hiekassa kyyristelee )