Viisi vuosikymmentä sitten LII

Palataan vuoteen 1968. Aprillipäivänä en ehtinyt retkelle mutta huhtikuun toisena tein taas runsaan kahden tunnin kierroksen Vuohensaarentiellä ja Halikonlahdella vaikka kaunein kevät oli vaihtunut pilviseen, tuuliseen ja räntäsateiseen keliin. Lämpöä oli sentään vieläkin kaksi astetta.

Silloisella kaatopaikalla ruokaili viisikymmentä harmaalokkia. Tien varresta poimin harakoita, kottaraisia ja viherpeippoja. Kiuruja oli vain parikymmentä, hemppoja iso parvi altaiden rikkaruohostossa. Altaiden laidan koivikkolepikossa oli kaksi tikliä ja yhtä monta vihervarpusta. Sinitiainenkin oli tullut samaan metsikköön. Altailla pyöri puolitoistasataa naurulokkia ja yli lounaaseen lensi kevään ensimmäinen kalalokki.

Halikonlahden yli lensi nälkäinen kanahaukka säikäyttäen varikset ja heinäsorsat. Miun matkani jatkui Viurilanlahden puolelle, olin kai innostunut yrittämään löytyisikö sieltä muutakin kuin se joku päivä aiemmin lentoon noussut taivaanvuohi. Sellainen siellä nytkin oli, sen lisäksi kevään ensimmäinen tavipari. Pelloilla oli parikymmentä töyhtöhyyppää, muuttavia ei näkynyt. Kaikkiaan näin päivän aikana 25 lajia.

Kolmantena päivänä kirjasin lintuja muistiin vain aamun lehdenjakolenkiltäni. Räkättejä oli kuusi, mustarastaita yksi ja kaksi heinäsorsaa aamuvarhaisella perniöntiellä. Paras havainto oli laulava punarinta, kevään ensimmäinen. Sää oli sumuinen mutta lämmin, kolme astetta heti aamulla. Lajeja löysin sentään viisitoista joten kai päiväkin olisi hyvä ollut.

Neljäntenä päivänä lähdin heti aamusta käymään puolentoista tunnin kierroksen Vuohensaarentiellä ja iltasella parin tunnin kierroksen Hämeenkyläntien lenkillä. Kolme astetta lämmintä oli nytkin, pilvistä, tuuli oli kääntynyt lounaaseen. Iltapuolella pilvipeite jo rakoili ja tuuli kääntyi etelään, lämpö nousi saman tien kymmeneneen asteeseen.

Aamukierroksella vanhoja tuttuja oli muun muassa tuulihaukka joka sai myyränkin. Taivaanvuohia oli nyt kaksi, hyyppiä noin 25. Heinäsorsien määrä oli noussut neljäänkymmeneen, tavien viiteentoista ja joukkoon oli saapunut haapanapari. Halikonjokisuussa oli kevään ensimmäinen pajusirkku.

Hämeenkyläntiellä oli edelleen laulava kangaskiuru, vihervarpusiakin viidenkymmenen parvi. Vanhoista kunnon talvilajeistakin löytyi närhi. Kaikkiaan näin päivän mittaan 26 lajia ja vuoden lajilistani nousi jo viiteenkymmeneenneljään.

***