10.1.2018
Talvilintureittejä on taas kierretty
( valkoselkätikka käy Halikonlahden ruokintapaikalla )
Tänäkin vuodenvaihteena olen palannut perinteiseen tapaani harrastaa ja osallistuin pariin Salon seudun lintulaskentakierrokseen, joiden lisäksi laskin tietysti myös vakiokierrokseni Lahnajärven ja Johdesuon välisessä maastossa.
Viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä laskimme Halikonlahden reitin, vakituisten laskijoiden Lähteenojan Jarin ja Sällylän Sepen lisäksi kävi Riihimäen Janne Timalitornilla ja Halikonjokisuulla kaivamassa kaukoputkella hieman kauempana piileskeleviä lintuja.
Lahti oli vielä kokonaan sula, niinpä löytyi melko helposti vielä 11 isokoskeloa, saman verran heinäsorsia ja kahdeksan kyhmyjoutsenta. Lokeista valtaosa oli matkalla Korvenmäelle, laskentaan saimme 455 harmaa- ja kaksi merilokkia, kalalokit pyörivät lahden tienoilla, niitä näimme kuusi.
Puhdistamon tienoilla ja lähipelloilla, reitin alku- ja loppupisteessä, oli eniten lintuja. Valtaosa oli naakkoja ja variksia mutta lähipellolta saatiin mukaan myös 70 peippoa. Janne on tosin laskenut samalta paikalta niitä puolikintoistasataa.
Vuohensaaresta on totuttu saamaan mukaan metsälinnustoa, tällä kertaa saari oli näiltä osin hyvin hiljainen. Urpiaisia oli sentään, valtaosa reitille saaduista 220 yksilöstä tuli saaresta. Kaikkiaan reitiltä löytyi 29 lajia, mikä on joululaskentojen uusi ennätys tällä nykyisellä lyhennetyllä reitillä, yksilöitä saimme 1869. Erikoisuuksina huomattiin kolme peukaloista, hemppo, lapinharakka, kaksi turkinkyyhkyä ja valkoselkätikkanaaras.
( tiklejä löytyi lähes sata Sirkkulasta )
Sunnuntaina 7.I olin mukana uudistetulla Sirkkulan reitillä. Jari ja Sepe selvittelivät Helisnummen hautuumaan parkkipaikalla luonnonsuojeluyhdistyksen tilejä kun mie tulin paikalle varttia yli yhdeksän. Siitä lähdimme laskemaan. Pakkasta oli muutama aste, sää muutenkin laskennalle mainio.
Reitti oli muutettu kulkemaan Helisnummelta Ylhäisiin, sieltä kiertämään Kaukvuoren, edelleen vanhaa rataa pitkin mäen ympäri takaisin Sirkkulan kyläkeskukseen missä se kierteli lopuksi Närveläntietä ja Seitonkatua kunnes palattiin takaisin lähtöpisteeseen.
Erityisesti Ylhäisistä löytyi runsaasti laskettavaa. Puluista, tikleistä, pikkuvarpusista, naakoista, urpiaisista valtaosa löytyi sieltä. Varpushaukka kyttäsi pikavoittoa pariinkin kertaan talojen välissä.
Tälläkin reitillä huomattiin harmaalokkeja menossa Korvenmäelle, joukossa yksi merilokkikin. Kaukvuoressa oli samaa lajistoa, myös mustarastaita ja korppikin lensi yli. Viherpeippoja oli tähän asti ollut pikkuparvin pitkin matkaa, eniten Helisnummella. Vanha rata osoittautui kovin linnuttomaksi, vasta viimeiset kiemurat päätepisteen ympäristössä toivat lisää lintuja. Peipot ja järri havaittiin juuri loppupisteessä, vähän sitä ennen pääosa pikkuvarpusista. Pari käpytikkaakin löytyi aivan lopussa.
Lajeja ja lintuja tällä uudistetulla reitillä oli paljon, nyt huomasimme 516 yksilöä 26 lajista. Tosin alkuperäisestä tavoitteesta kattaa kaikki Salon biotoopit laskentareitein on nyt siirrytty siihen että lintuja haetaan mahdollisimman paljon. Viiden kilometrin kierrokseen meni juuri ja juuri pari tuntia.
( merikotka yllätti Johdesuolla )
Kymmenentenä päivänä lähdin sitten kiertämään Suomusjärven vakiotani. Se on vanhan ajan reitti, sen ajan jolloin ei pelätty kilometrejä, ei tyhjiä metsiä, ei lintujen vähyyttä eikä lumessa kahlaamista, tosin tällä kertaa lunta oli maassa oikeastaan vain väriksi asti. Varttia yli yhdeksän olin paikalla ja siitä sitten kävelemään. Vaikka päivä oli jo pidentynyt, alku oli kovin hiljainen. Hiljalleen alkoi lintuja löytyä. Käpytikka avasi, tiaiset ilmoittautuivat seuraavaksi. Ensimmäisenä yllättäjänä lähti metso karkuun harjumänniköstä. Edempänä Kakarlammen maisemissa huomasin viisi tilheä evästämässä katajanmarjoilla. Varesjärven laidasta löytyi taas pari pyrstötiaista, hömö- ja töyhtötiaisia oli vähän väliä, palokärki huuteli järven takana.
Rautalammilta matkalla metsän läpi Kettulan kylän peltojen laitaan näkyi käpytikkoja ja kuului palokärki. Yllätys tuli vastaan Johdesuon kaakkoispuolella. Taas näkyi tienoolla useita korppeja ja ilmaan nousi myös nuori merikotka. Kävi mielessä että paikalla pitää olla taas syötävää. Ehkä metsästäjät jättävät tänne kaatamiensa eläinten suolia tai vastaavaa, joku näitä haaskansyöjiä sinne vetää, en käynyt taaskaan etsimässä mikä. Läheisellä riistaruokinnalla taisi olla syötävää koska puiden latvoissa oli myös parikymmentä keltasirkkua.
Metsän tiaisia ja hippiäisiä tuli harvakseltaan, odotetusti lintuja löytyi enemmän vasta kun tulin Kettulan peltoaukealle. Pihoista löytyi tali- sini- ja kuusitiaisia, närhiä, harakoita ja pari räkättiä. Keltasirkkujakin löytyi lisää. Entisen postin/kaupan kulmilla oli pikkuvarpusia, tavallista lajia löysin vain yhden. Metsäosuus takaisin Lahnajärventielle tuntui aivan autiolta, kunnes ensin lähti metso tienvarsimänniköstä, sitten latvoihin lensi parvi isokäpylintuja. Käpytikkoja oli myös pari. Kun pääsin pellon laitaan, yli lensi iso parvi urpiaisia.
Lahnajärven kylälle kävelin, maisema oli taas aika hiljainen. Kylältäkään ei löytynyt kuin odotetuimmat, tali- ja sinitiaiset. Vanhan ykköstien vartta kuljin sitten kohti lopetusta mutta järvestä laskevan puron luona yllätyin, kuulin koskikaran laulavan. Tarkkaan katsoen niitä löytyi kaksikin. Yli yhdeksäntoista kilometrin kierros vei kauniissa, jopa aurinkoisessa säässä lähelle iltakolmea, jolloin lähdin ajamaan kotia kohti.
Tälläkin reitillä oli sitten 26 lajia, yksilöitä 315 eli kumpikin luku ylitti selvästi neljän vuosikymmenen takaisen vertailulaskennan. Ykköseksi nousi oikeastaan yhden parven ansiosta urpiainen 77 yksilöllä, kakkosena oli keltasirkku 56 ja kolmosena talitiainen 46 linnulla. Käpytikkoja löytyi viisitoista, palokärkiä peräti neljä, isokäpylintujakin kahdeksan. Merikotkaa tai koskikaraa en muista tällä reitillä ennen olleenkaan, metsojakaan yhtä enempää. Niitä toki näki noilla toisilla Johdesuon maastossa laskemillani talvilintureiteillä, niillä jotka kiersivät vain metsissä.
***
( peippoja on hyvin runsaasti Halikonlahdella, siellä tämäkin lintu on )
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.