Neljä vuosikymmentä sitten LX

( vakiintui Saloon jo yli neljä vuosikymmentä sitten )

Vuoden 1978 tammikuun kuudentenatoista olin taas käymässä Salossa. Iltapuolen kolme tuntia käytin lintukävelyyn Salossa ja Halikossa, keskustasta Rautatieaseman ohi kuljin Vuohensaarentielle, siitä uutta katua pitkin nykyiselle Meriniityn teollisuusalueelle, se oli silloista ruderaattia jonka keskellä pieni metsikkö. Sieltä suunnistin Joensuun kartanon maille ja puistoon, mistä taas peltojen poikki Katkiluotoon, altaiden kulmille ja edelleen Satamakatua takaisin keskustaan.

Lämmintä oli kolme astetta, lumet katoamassa kovaa vauhtia, tiet liukkaat ja muuten kuraista. Tuuli puhalsi lounaasta ja taivas oli tietysti pilvessä, ei nyt sentään satanut. Jonkinlainen kevättä enteilevä lämmönpuuska se oli.

Rautatieaseman vaiheilla oli retken ensimmäinen turkinkyyhky. Seuraava löytyikin Meriniityn kuusikosta ja se oli kanahaukan saaliiksi joutunut, jo kasa sulkia sekä höyheniä. Metsikön laidassa liikehti kaksi vuorihemppoa, ruderaatissa lisäksi kaksi peippoa.

Joensuun kartanon lähellä oli yksi peippo lisää, samoin neljä tikliä. Kaksi lapinharakkaa lauleli pari, kolmesataa metriä toisistaan, toinen puiston portilla, toinen Halikonjoen rantapuissa kartanon puolella. Räkättikin tuli kartanolta sillan pielen puihin. Itse puistossa oli närhiä, viitisentoista, ja kuusitiainen äänteli, ei nyt sentään laulanut.

Katkiluodon ja altaiden luona oli koko joukko variksia, naakkoja ja harakoita kuten nykyisinkin. Lisäksi noin 80 urpiaisen parvi liikehti hiljalleen altaiden ohi lounaaseen. Paluumatkalla oli edelleen käytössä perinteinen ruokintapaikka kaupungin varastojen luona, sillä ruokaili nyt kolme peippoa ja kaksi järriä.

***

( silloinkin oli peippotalvi )