Neljä vuosikymmentä sitten LVII

Vuosi 1978 alkoi uudenvuodenpäivän talvilintulaskennalla. Tuohon aikaan miulla oli laskentareitti Hyyppärän maastossa Kiikalannummella. Se oli maastollisesti aika vaativa ja laskeminen jäi vain noihin vuosiin. Tuolla kierroksella seuranani oli Karhumäen Jussi, Lähteenojan Jari ja Laihon Ilkka. Säätä luonnehdin kirkkaaksi, kirpeäksi pakkaspäiväksi. Pakkasta oli alussa 13, lopussa 16 astetta, taivas aluksi pilvetön, lopussa puoliksi ohuen yläpilven peitossa, tyyntä ja näkyvyyttä vaikka minne jos olisi päässyt metsän päälle.

Alkutaipaleella Härjänvatsasta Tiilitehtaalle huomattiin jo punatulkut, töyhtö-, hömö- ja talitiaiset, hippiäiset, pari urpiaista ja käpytikka eli lopulta yli puolet lajeista. Matkalla Tiilitehtaalta Hyyppärän harjulle tuli lisää hömppäreitä, töyhtäreitä ja irrallisia ylilentäviä urpiaisia. Kultalähteen kautta Lasikyläntielle matkatessa löytyi käpylintuja, niistä yksi parvi määrittyi isoiksi. Kultalähteen sulassa oli heinäsorsa, teeri lähti harjulta meitä karkuun. Muuten näimme edelleen metsän tiaisia, hippiäisiä ja urpiaisia. Lasikylän tienhaarasta matkalla sahalle huomasimme uuden käpytikan, muutaman talitintin sekä yksittäiset hömötiaisen sekä hippiäisen.

Sahalta suunnistimme takaisin alkupisteeseen. Varesjoen koskella oli yksi kara, taloilla punatulkku ja metsätaipaleella käpylintu, töyhtötiainen sekä hippiäinen, yksi urpiainenkin vielä löytyi ja toinen juuri autolle tullessa. Kaikkiaan saimme kokoon yksitoista lajia. Töyhtötiainen nousi kärkeen 14 yksilöllä, urpiainen hävisi vain yhdellä. Käpylintujakin oli neljätoista, niistä määritettyjä isokäppäreitä kuitenkin vain kahdeksan. Viiden tunnin rämpiminen metsässä tuotti 74 lintuyksilöä. Tämä oli oikeaa kärsimysornitologiaa.

Seuraavana päivänä 2.I kuljin aivan laskentatekniikalla reitin Salon Pahkavuoresta Karjaskylän kautta Pettilään, sieltä Närvelän ohi Helisnummen hautausmaalle ja sieltä vanhalle radalle Ylhäisiin. Tuota reittiä tai jotakin sen johdannaista ajattelin joskus korvaamaan Sirkkulan lenkkiä, mutta taisi jäädä tähän yhteen kertaan sen laskeminen, kun en siitä täydellistä lenkkiä vielä tehnyt. Keli oli nollakeli, lunta maassa parikymmentä senttiä, taivas enimmäkseen pilvessä ja tuuli koillisessa.

Reitin alussa oli varpusia, kohtalaisesti keltasirkkuja ja talitiaisia. Vähäisemmältä puolelta vastaan tuli pari fasaania, sinitiainen ja varpushaukka. Hämmäisten ruokintapaikalla oli tuolloin vielä tarjontaa.

Matkalla Pettilään punatulkut parantelivat ja metsän tiaiset tulivat lajilistaan. Pari närheä ja käpytikka huomattiin myös. Närvelään mennessä keltasirkut ja talitiaiset parantelivat eniten. Varpusia, tulkkuja ja variksia oli myös kohtalaisesti. Käpytikka, närhi ja sinitiainen näkyivät yhden linnun verran.

Helisnummelle tullessa varpusia, keltasirkkuja ja talitiaisia näkyi jonkin verran, muiden lajien jäädessä yksittäishavaintoihin. Loppuosuus vanhaa Perniöntietä pitkin tuotti varpusia, harakoita, keltasirkkuja ja talitiaisia ja yksittäislöytöjen joukossa oli retkilajiksi järripeippo.

Kaikkiaan tuolla reitillä huomasin 17 lajia, 344 lintua. Kärkeen nousi keltasirkku 105 yksilöllä, seuraavaksi ehti talitiainen 72 ja varpunen 65 yksilöllä. Edellispäivän voittaja töyhtötiainen jäi yhteen yksilöön, samoin kuin hippiäinen. Urpiaisiakaan ei näkynyt kuin yksitoista, ne heti alkumatkasta.

Tuon jälkeen jatkoin matkaa Sairaalanmäen ohi Halikonlahdelle. Yhden peipon huomasin matkalla, samoin kolme ryhmää viherpeippoja. Variksia oli lahdella kaksisataa, varpushaukka myös lietealtailla ja toinen Rautatieaseman luona. Joulunajan vapaat oli nyt pidetty ja edessä työviikko Helsingissä.

***

( pari mv-negoista skannattua talvilaskentakuvaa noilta ajoilta )