Kolme vuosikymmentä sitten tammikuussa
1988 totuttelin autoiluun. Yhdeksäntenä päivänä kävimme exän
kanssa Salossa vanhempieni luona kyläilemässä, ja siinä samalla
teimme pikku kierroksen Halikonlahdella. Aamulla oli yhdeksän
astetta pakkasta, iltasella jo nollakeli. Pilvipeite paksuuntui ja
illlalla oli jo lumisateen uhkaa. Retkemme kesti aamuyhdeksästä
iltayhdeksään.
Halikonlahdella kierteli tietysti
naakkoja ja Vuohensaaresta nousi esiin korppipari joka suuntasi kohti
koillista. Lapinharakka oli myös ollut lahdella joulunpyhinä, sen
jäljiltä löytyi yhä saaliita roikkumassa pensaissa.
Kymmenentenä päivänä oli lämpö
noussut jo yli plussan pari astetta. Tuuli etelästä oli navakkaa,
aamulla tihkuili. Nyt vuorostamme teimme ajokierroksen Myyrmäen
kautta Pitäjänmäelle, sieltä Karakallion, Hämenkylän ja
Vapaalan kautta takaisin kotiin. Mitään lintuja emme nähneet,
paitsi jo lähdössä viitisentoista räkättiä matkalla lounaaseen
Martinlaakson yli.
Silloisen vakio ykköseni laskin
iltapäivällä palattuamme. Tuuli yltyi ja tihkuilu samoin, sää ei
ollut enää mukava. Vantaankoski oli jäätön ja sula jatkui
Viinikkalan tienhaaraan asti. Huono sää pudotti lintujen määrän
kolmeentoista lajiin ja 218 yksilöön. Varis oli selvä ykkönen 87
linnulla. Talitiaisia oli 47, tilhiä 29 ja viherpeippoja 25.
Viinikkalan tienhaaran viherpeippojen ja keltasirkkujen sekaparvessa
oli myös yksi tikli.
Kahdentenatoista päivänä oli vakio
kakkosen vuoro. Sää oli edelleen lämmin ja tihkuinen, tuulikin
edelleen kohtalaista lounaasta. Vajaan parin tunnin kierros tuotti
nyt kuusitoista lajia ja 224 lintua. Tällä reitillä talitiainen
oli runsain 64 ja varis kakkonen 51 yksilöllä. Pululukema oli 33 ja
varpusten määrä 28. Tilhi jäi yhteen yksilöön kuten myös
keltasirkku, naakka ja kuusitiainen.
Kolmantenatoista päivänä oli sitten
aika tutustua autonomistamisen kääntöpuoleen, vein sen huoltoon.
Polttoainelaskuihin olin ehtinyt tutustua jo aiemmin, rahaa tuo oli
kova syömään. Petikon teollisuusalueen yllä lenteli varpushaukka,
lintulautani lähimetsässä oli tyhjä, vein sinne lisää ruokaa.
Vakio ykkösen laskin nyt uudestaan.
Lumet olivat sulaneet, joki tulvi ja koski oli auki. Nyt löysin
viisitoista lajia ja 256 lintua. Talitiainen korjasi ykkössijan 89
linnulla, varis jäi kauas kakkoseksi 37 yksilöllä. Varpusia oli
nyt täälläkin 24 ja vihervarpusia 21. Tilhet olivat täälläkin
enää yhden linnun varassa. Käpylintu, hippiäinen ja hömötiainen
jäivät myös yhden linnun varaan.
Neljäntenätoista päivänä auto oli
edelleen huollossa. Sää jatkui entisellään, lounaistuuli toi
Martinlaaksoon jo yhden harmaalokin. Tihkuilusta huolimatta laskin
taas vakio kakkoseni, tulos oli tällä kertaa neljätoista lajia ja
291 lintua. Talitiainen korjasi kolmannen kerran kärkisijan, nyt
peräti 114 yksilöllä. Viherpeippo oli myös näkyvä, 56 yksilöä
huomasin. Variksia oli nyt 39 ja varpusia 25.
Viidentenätoista päivänä lämpöä
oli iltapäivällä jo neljä astetta, pilvistä oli edelleen mutta
hiljalleen selkenevää. Kävin iltapäivällä hakemassa auton
huollosta. Kävelykierroksen varressa huomasin Raappavuorella neljä
hippiäistä, kaksi hömötiaista ja yhden mustarastaan.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.