( kyllähän näin läheltä nähtynä liro on selvä, mutta rauhaton parvi kaukaa lentävänä ja kun ääntäkään ei vielä kunnolla tunne... )
Viisi vuosikymmentä sitten 6.7.1967
olin pitkästä aikaa kunnon retkellä Halikonlahdella, sekä
aamupuolella että vielä illalla. Siinä välissä olin vielä
kuokkimassa junttipeltoa vanhoilla kotikulmilla Sirkkulassa. Päivä
oli lähes helteinen, noin 25 astetta lämmintä, taivas enimmäkseen
pilvetön, tuuli heikkoa, päivällä etelän puolelta, illalla jo
luoteesta.
Juhannuksena Naantalissa
kyläilyreissulla olin nähnyt sen vuoden ensimmäisen törmäpääskyni
ja nyt sellainen lenteli myös Halikonlahden altaiden yllä muiden
pääskyjen joukossa. Tervapääskyjä lahdelle oli kerääntynyt
aamulla kaksi-kolmesataa. Vesilinnut olivat piilottelevia, muistiin
olen merkinnyt vain pienen määrän taveja ja lapasorsia sekä
jonkun telkän.
Kahlaajia Halikonlahdella oli enemmän,
altaiden lietteelle oli tullut jo kahdeksan suosirriä ja kuusi
suokukkokoirasta. Määritystaitoni olivat vielä tauon jälkeen
ruosteessa koskapa olen merkinnyt ilmeisen viidentoista liron parven
muistiin metsävikloina. Oikeakin metsäviklo lahdella oli, mutta
vasta illalla. Taivaanvuohen näin lisäksi Sirkkulassa
juurikaspellon alapuolella kulkeneen Vähäjoen rannassa.
Yksinäinen kalatiirakin kierteli
altaiden yllä, noihin aikoihin laji ei vielä pesinyt paikalla.
Kaikkiaan päivän retkillä merkitsin muistiin 54 lajia, mikä on
senaikaisilla havaintovälineillä hieno tulos, miullahan oli tuohon
aikaan vain pikkuinen 6*30 kiikari, sekin käytettynä ostettu. Mieli
teki jotakin parempaa mutta rahaa puuttui, juurikkaiden
harvennuksesta sitä ei liikaa tullut. Siksipä pestauduinkin Turun
Sanomille aamun lehtiä jakamaan.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.