Viisi vuosikymmentä sitten XIX

( suokukko kuvattuna takavuosien Halikonlahdella )

Viisi vuosikymmentä sitten oli siis ensimmäinen syksy kun seurasin aktiivisemmin kahlaajien muuttoa Salossa, Halikonlahden altailla joilla siihen aikaan oli laajoja kasvittomia lietealueita. Siihen aikaan en tiennyt näinkö lintuja vähän vai paljon, tähän aikaan verraten kahlaajalajisto ja lintujen määrät ovat hyvin kilpailukykyisiä näihin pääkaupunkiseudun kahlaajapaikkoihin verrattuna. Edes sen ajan helleaalto ei vienyt niitä kokonaan mennessään kuten nykyisin olisi.

20.7.1967 hellekausi päättyi, lämpötila oli kuitenkin edelleen noin kaksikymmentä astetta, tuuli etelän puolelta kohtalaista ja taivas puolipilvinen. Lajisto Halikonlahdella oli edellisten päivien kaltainen, yksittäinen ruokokerttunen lauloi vielä, sorsat piilottelivat altaiden ruoikon ja osmankäämikön seassa. Kahlaajissa ei ollut muutoksia edellisiin päiviin, keskityinkin seurailemaan miten ne keskenään käyttäytyvät. Vihkoihini piirtelin kuvia minkä näköisinä lirot ja suokukot toisia lajikumppaneitaan uhkailivat kun ruokailijoiden kesken tuli kahinoita. Olinhan kovasti lukenut kirjoja lintujen käyttäytymisestä, Leo Lehtosen ja Kalevi Raitasuon Lintujen elämänpiiri oli tullut vuosi sitten omaan kirjahyllyyn kun ensin olin lainannut sitä kai kymmenet kerrat ensin kirjastosta. Samoin raha oli riittänyt Kalevi Raitasuon kirjan Elämää vaistojen varassa hankkimiseen, se alaotsikkonsa mukaan keskittyi kertomaan lintujen psykologiasta lähikuvina. Omissa jutuissakin oli tosiaan tuota psykologisointia ja ylitulkintaa ja tietysti kun aikanaan hankin lintukuvaukseen sopivan kameran, varsinkin tuon jälkimmäisen kirjan kuvat toimivat pitkään oman tuotannon vertailukohtana. Noihin aikoihin ilmestyi myös Göran Bergmanin Lintujen elämä -kirjan toinen painos, sitäkin lainailin ensin ahkerasti kirjastosta kunnes ostin sen myös omaan hyllyyni. Rahaa alkoi riittää kun olin aloittanut aamuiset lehdenjakohommat.

***

( lirokin lietteltä menneiltä vuosikymmeniltä )