( varpushaukka näyttäytyi Vuohensaaren tien varrella )
Vuonna 1975 heinäkuun kolmantenatoista
olin käymässä Salossa. Edellisenä päivänä olin tehnyt
peräkkäin ilta- ja yövuorot joten oli vähän pidemmälti vapaata.
Sää oli muuttunut epävakaiseksi, pitkin päivää tuli sadekuuroja
ja lämpöä oli kuten tänäänkin vajaat parikymmentä astetta.
Aamupäivällä kävin perinteiseen
tapaan Halikonlahdella ja sen jälkeen Joensuun kartanonpuistossa.
Silkkiuikuilla oli pari poikuetta vedenpuhdistusaltailla, takavuosien
isompi yhdyskunta oli jo kadonnut. Sorsat sekä sulkivat että
kasvattivat poikasiaan, paikalla pesiviä heinäsorsia oli eniten,
seuraavaksi eniten oli haapanoita jotka olivat kerääntyneet muualta
lahdelle sulkimaan. Sadesää oli pudottanut rannoille kahlaajia.
Musta- ja valkoviklot, lirot, suokukot sekä suo- ja lapinsirrit
olivat varmasti muualta tulleita. Hyyppien, kuovien, pikkutyllien,
taivaanvuohien ja punajalkaviklojen joukossa oli myös paikallisia
pesijöitä. Naurulokit olivat saaneet poikasensa lentokykyisiksi ja
olivat jo jättämässä lahden, tosin vielä tuhat oli jäljellä.
Kolmesta kalatiirasta yksi hätäili, missähän mahtoi sen pesä
olla...
Joensuun puistossa piilotteli käki,
nyt jo hiljaa. Tali- ja sinitiaisten poikueet kiersivät pitkin
metsää. Lehto- ja mustapääkertut lauloivat vielä, samoin kaksi
tiltalttia. Harmaasieppo oli saanut jo poikueensa lentoon.
Iltapäivällä piti taas palata
Perniöön, seuraava yö oli merkitty työvuoroksi. Liikennekuoleman uhreja kirjasin nytkin
matkalta, sammakon, jonkun päästäisen, variksenpojan, naurulokin
pojan, kehrääjän ja jonkun rastaanpojan. Yö oli edelleen
pilvinen.
***
( tämä käki ei piilottele )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.