Lintumuisteluita LVIII

( pajulinnut tulivat )

Vuonna 1975 olin vapunajan Salossa. Vapunpäivänä olin kiertänyt perinteisen Halikonlahden lenkin ja 2.5. lähdin jo aamuneljältä pyöräilemään Perniöntietä etelään. Yöllä oli pari rusakkoa jäänyt auton alle alkumatkasta, toista oli kissa syömässä kun ohi poljin, toisen oli joku raahannut törmäyspaikasta pitkälle pientareen puolelle, verijäljistä huomasin.



Lintujakin huomasin, tiltaltteja oli saapunut ja niitä kuului tilputtelevan muutaman kilometrin välein. Teeret pulisivat soidintaan joka puolella kun Kavilannummelle asti pääsin. Metsäviklo lauloi lennossa ja uuttukyyhky oli etsimässä aamupalaa, pysähtyessäni kuulin myös kangaskiurun ja punatulkun laulavan. Tein pienen kierroksen nummella ja suolaikulla, pikkukäpylintu lensi yli, taivaanvuohi soidinteli ja yhteensä neljä teerinaarasta nousi suonlaidalta ilmaan. Läheisen mäennyppylän laella minua vakoili vielä kantava hirvilehmä. Metsän etelärinteessä lauloi sen kevään ensimmäinen pajulintu, ja samalta paikalta nousi ilmaan kaksi lehtokurppaa jahtaamaan kiivaasti toisiaan. Pyy vihelteli lähistöllä. Matkalla läheiselle kolmiomittaustornille huomasin vielä kolme uutta lehtokurppaa, palokärjen ja pesäänsä kovertavan hömötiaispariskunnan. Rautiaisia, punatulkkuja ja kuusitiaisia oli äänessä vähän väliä.



Tornille tultuani paljastui että kuulemallani kangaskiurulla oli jo pari. Varpushaukka liukui hiljalleen mäen kaakkoislaitaa odottaen saaliin säikähtämistä, sepelkyyhkyt rakastelivat lähipuuhun kyhäämänsä tikkukasan päällä. Knaapin lähistöllä ylitseni lensi järripeippo. Kaupunkiin palatessani Kankareen peltojen yllä lekutteli tuulihaukka ja tännekin oli tullut laulava pajulintu.



Matkaa jatkoin Halikonlahdelle päivän ehdittyä jo yli puolenvälin. Rantasipi lenteli reviiriä perustaen altailla, liro ja pari valkovikloa mekastivat muuten vain. Pikkutylli oli jo asettunut reviirilleen ja tuulihaukkakoiras saapui pohjoisen puolelta jääden istumaan Kärkänmäen reunapuihin. Pari kalatiiraa seikkaili altailla ja jokisuulla, Halikonjokisuulla lenteli myös haarapääsky. Kahden aikaan lensi altaiden yli tuulihaukkanaaras ja sekin päätyi Kärkänmäelle samoihin puihin koiraan kanssa, pesintä alkoi näyttää aika selvältä tänä keväänä.



3.5. tein aamupäivällä vielä retken Halikonlahdelle, nyt Viurílanlahden puolelle. Sää oli mainio edelleen, aamulla jo kahdeksan astetta lämmintä, tyyntä ja pilvetöntä. Joensuun kartanon yli muutti kuuden metsähanhen porukka, Viurilan niityn edustalla narisi heinätavikoiras. Niityn komppaus nosti esiin kuusi taivaanvuohta. Kartanonpuistojen uuttukyyhkyt lensivät vilkkaasti edestakaisin ruokaa hakemassa.



Rantasipit ja punajalkaviklot soidintelivat, suokukot olivat tulleet lietteelle ja niityille. Viurilan kartanon takana kuikutti palokärki ja niityn yllä risteili haarapääsky. Keväälle uutena lajina niityllä päivysti pensastasku, kivitaskuja oli jo viisi eri puolilla lahtea. Keltavästäräkkipari oli myös ilmaantunut reviirilleen.



***